Lukijoiden kysymyksiä

◼ Oliko se, että Aabraham (ja myöhemmin Iisak) esitti vaimonsa sisarenaan, esimerkki muinoin Lähi-idässä esiintyneestä vaimo-sisar-suhteesta?

Nykyajan oppineet ovat esittäneet tämän teorian, mutta Aabrahamin ja Iisakin menettelyyn näyttävät vaikuttaneen muut seikat.

Professori E. A. Speiser esitti vaimo-sisar-ajatuksen julkaisussa The Anchor Bible. Hän kiinnitti huomion muinaisia hurrilaisia koskeviin löytöihin. Tämä kansa näyttää asuneen Pohjois-Mesopotamiassa, jossa sijaitsi myös Harran, kaupunki jossa Aabraham oleskeli jonkin aikaa ja jossa Rebekka on ehkä asunut. Speiser kirjoitti:

”Hurrilaisyhteiskunnassa aviositeet olivat vahvimmat ja pyhimmät, jos vaimolla oli todellisista verisiteistä riippumatta samalla sisaren oikeudellinen asema. Tämän vuoksi mies saattoi toisinaan naida tytön ja samalla adoptoida hänet sisarekseen; nämä kaksi erillistä askelta on mainittu heidän erillisissä laillisissa asiakirjoissaan. Tällaisen sisarjärjestelyn loukkaamisesta rangaistiin ankarammin kuin aviosopimuksen rikkomisesta – –. Todisteet osoittavat, että vaimo-sisar-suhteita esiintyi pääasiassa hurrilaisyhteiskunnan ylempiin luokkiin kuuluvien keskuudessa – –. Rebekka oli hurrilaisten hallitseman Harranin kaupungin asukas, ja hänen veljensä Laaban antoi hänet välittäjän kautta vaimoksi Iisakille – –. On siksi riittävät perusteet pitää Aabrahamin ja Saaran sekä Iisakin ja Rebekan välistä avioliittoa vaimo-sisar-luokkaan kuuluvina.”

Ensimmäisen Mooseksen kirjan historiallinen kertomus mainitsee Aabrahamin esittäneen kahteen otteeseen vaimonsa Saaran (joka itse asiassa oli hänen sisarpuolensa) sisarenaan eikä vaimonaan. Tämä tapahtui heidän ollessaan Egyptissä ja myöhemmin Filisteassa. (1. Mooseksen kirja 12:10–20; 20:1–7) Iisak menetteli samoin Rebekan suhteen. Koska Iisak ja Rebekka olivat toisilleen sukua, Iisak saattoi kutsua Rebekkaa sisarekseen. – 1. Mooseksen kirja 26:6–11.

Näissä tapauksissa Aabraham ja Iisak halusivat vaimojaan pidettävän sisarinaan, koska he olisivat ilmeisesti joutuneet vaaraan, jos olisi tullut tunnetuksi, että nämä kauniit naiset olivat naimisissa. (1. Mooseksen kirja 12:12; 26:9) Ei siksi näytä siltä, että nämä miehet olisivat turvallisuutensa vuoksi vedonneet oletettuun vaimo-sisar-suhteeseen; tarkoitus oli salata se, että Saara ja Rebekka olivat naimisissa.

Aabraham nai sisarpuolensa ennen kuin Jumala antoi Israelille lakeja, jotka kielsivät tällaiset lähisukulaisten väliset suhteet. Silti monet ovat arvostelleet sitä, että hän ja Iisak esittivät vaimonsa sisarenaan. Meidän täytyy tietenkin muistaa, että Raamattu kertoo toisinaan tapahtumista ilmaisematta hyväksyvänsä kyseistä käytöstä. (1. Mooseksen kirja 9:20, 21; 19:30–38) Sen mitä Aabraham ja Saara sekä Iisak ja Rebekka tekivät, voidaan silti nähdä olevan sopusoinnussa sen kanssa, että heillä oli mallikelpoinen maine Jumalan edessä.

Ennen näitä tapahtumia Jumala oli sanonut Aabrahamille: ”Minä teen sinusta suuren kansan, siunaan sinut ja teen sinun nimesi suureksi, ja sinä olet tuleva siunaukseksi. Ja minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä.” (1. Mooseksen kirja 12:2, 3) Lisäksi Jehova osoitti, että siunaus tulisi Aabrahamin siemenen kautta. (1. Mooseksen kirja 12:7; vrt. 1. Mooseksen kirja 15:4, 5; 17:4–8; 22:15–18.) Siksi Aabrahamin (ja myöhemmin Iisakin) oli säilyttävä elossa voidakseen tuottaa jälkeläisiä.

Tämä on voinut saada Aabrahamin ja Iisakin esittämään uskolliset vaimonsa sisarinaan. Jos sen tuleminen yleisesti tunnetuksi, että Aabraham oli tavoitellun Saaran ja Iisak viehättävän Rebekan laillinen aviomies, olisi vaarantanut luvatun siemenen polveutumisen, nämä uskon miehet ovat saattaneet katsoa järkeväksi salata aviosuhteensa siksi aikaa, kun he olivat vaarallisella alueella.

Saara mainitaan uskon esimerkkinä ja naisena, joka ’pani toivonsa Jumalaan’. (1. Pietari 3:5, 6; Heprealaisille 11:11) Hän hyväksyi perheenpäänsä menettelyn ja pidättyi joksikin aikaa ilmoittamasta olevansa naimisissa. Olisi ystävällistä katsoa tämän tapahtuneen epäitsekkyydestä ja siksi, että hän halusi syrjäyttää henkilökohtaiset tunteensa ja etunsa, jotta koko ihmiskunnalla olisi tilaisuus saada osakseen siunauksia. Ja kun Rebekka näki, että Jehova oli suojellut Saaraa faraolta ja myöhemmin Gerarin kuninkaalta Abimelekiltä, ei ole yllättävää, että hän luottavaisesti toimi samoin yhteistoiminnassa Iisakin kanssa, joka hänkin oli huomattava uskon mies. – Heprealaisille 11:20.

Niinpä riippumatta siitä, tunsivatko kanaanilaiset ja egyptiläiset vaimo-sisar-suhteen, jollainen näyttää olleen käytössä Harranissa, Aabrahamin ja Saaran sekä Iisakin ja Rebekan menettelyä ohjasivat asiaan liittyvien seikkojen valossa korkeat periaatteet ja arvokas tarkoitus.