Lukijain kysymyksiä
■ Tarkoittaako Matteuksen 26:74 sitä, että apostoli Pietari olisi kiroillut paineen alaisena ollessaan?
Ei. Tämä jae kuvailee, miten Pietari reagoi siihen, että häntä syytettiin Jeesuksen pidättämisen jälkeen yhdeksi Hänen seuraajistaan. Siitä, kun Pietari kolmannen kerran kielsi Jeesuksen, sanotaan: ”Silloin [Pietari] alkoi kirota ja vannoa: ’En tunne sitä miestä [Jeesusta]!’” – Matteus 26:74.
Joissakin kielissä sanat ”kirota” ja ”vannoa” voivat viitata kiroilemiseen. Mutta kun Pietari ’kirosi’ ja ’vannoi’, hän ei käyttänyt sellaista saastaista tai alentavaa kieltä, jota monet käyttävät vihastuessaan.
Raamatussa, alkuperäisissä heprean ja kreikan kielissä, ”kirous” oli pahan toivottamista jollekulle tai jollekin. Se ei ollut kiroilemista, eikä se ehkä edes liittynyt suuttumukseen. (1. Mooseksen kirja 3:14, 15; 4:11, 12) Osoittaakseen lausuntonsa totuudellisuuden henkilö saattoi esittää kirouksen. Sillä hän halusi sanoa: ’Jos se mitä sanon ei ole totta, tulkoon kirous minun ylleni; käyköön minulle huonosti.’ Samoin joku saattaisi ”vannoa” jonkin asian ja vakuuttaa siten valan avulla sen olevan totta ja onnettomuuden kohtaavan häntä, ellei näin olisi.
Pietari ei siis kiroillut vaan yritti pelokkaasti vakuuttaa ympärillään olleille, että hänen kieltonsa olivat totta. Se oli tietysti valhe, jota hänen täytyi katua. (Luukas 22:61, 62) Raamattu tekee kuitenkin selväksi, että kristittyjen tulisi välttää kiroilemista, ja se sanoo: ”Älköön suustanne lähtekö mitään ala-arvoista puhetta.” – Efesolaisille 4:29.
■ Keitä ”talentti”-vertauksen kolme orjaa edustavat? – Matteus 25:14–30.
Koska kaikki kolme orjaa kuuluvat ’isännän’ huonekuntaan, he edustavat kaikkia taivaallisen valtakunnan perijäehdokkaita, joilla on erilaisia kykyjä ja mahdollisuuksia edistää Valtakunnan etuja. Vuoden 33 helluntaista nykyaikaan asti joillakuilla voidelluilla orjilla olisi paremmat kyvyt, enemmän voimaa ja paremmat mahdollisuudet lisätä huostaansa uskottua isännän ”omaisuutta”. Apostolit ja muut, joilla on suuremmat edut, kuuluvat viiden ”talentin” luokkaan. Toisten olosuhteet rajoittavat jossakin määrin sitä, miten paljon he voivat tehdä. Kaikkia vaadittiin kuitenkin olemaan kokosieluisia antaumuksessaan ja työssään, ja kaikki saisivat saman palkan.
Ei edes sitä orjaa, jolle annettiin yksi ”talentti”, määrätty ennalta epäonnistumaan. Jos hän olisi lisännyt yhden ”talentin” edes kahdeksi, hän olisi todennäköisesti saanut saman palkan eli ’mennyt herransa iloon’. Koska hän osoittautui ”laiskaksi” ja ”pahaksi”, hän edustaa niitä Valtakunnan perijäehdokkaita, jotka tulivat uskottomiksi. He menettävät sekä etunsa että palkkansa.
Kristikunnan jäsenet tunnustautuvat Isännän, Jeesuksen Kristuksen, tosi orjiksi, mutta heidän sanansa ja tekonsa osoittavat, että he ovat väärässä väittäessään kuuluvansa Isännän huonekuntaan. He eivät siksi kuulu taivaallisen valtakunnan tuleviin perillisiin.