Lukijain kysymyksiä

● Pitäisikö Jumalan valtakunnan ja Kristuksen valtakunnan välillä tehdä ero? Miten on mahdollista, että Jeesuksen hallitusvalta päättyy, kun hän ”luovuttaa valtakunnan Jumalalleen ja Isälleen”, koska kerran apostoli Pietari puhuu ”Herramme ja Pelastajamme Jeesuksen Kristuksen ikuisesta valtakunnasta”? – 2. Piet. 1:11; 1. Kor. 15:24.

Jeesus opetti seuraajiaan rukoilemaan: ”Tulkoon sinun [Isän] valtakuntasi.” (Matt. 6:9, 10) Valtakunta on siis Jumalan, mutta Jehova, ”ikuisuuden Kuningas”, on antanut hallitusvastuut ainosyntyiselle Pojalleen rajalliseksi ajaksi ja erikoistarkoitusta varten. Tänä määräaikana Jeesus palvelee Isänsä oikealta puolelta lähetettynä sijaishallitsijana. – 1. Tim. 1:17; Ps. 110:1, 2; Dan. 4:14.

Koska henkipoika, josta tuli Panettelija, sekä ensimmäiset ihmiset maan päällä kapinoivat, Jehova teki päätöksen hallitusvaltansa uudesta ilmaisutavasta. Se oli toteutuva lupauksen ”siemenen” välityksellä. (1. Moos. 3:15; Ef. 1:8–12) Jeesus sanoi opetuslapsilleen kuolinpäivänään: ”Minä teen liiton teidän kanssanne, niin kuin Isäni on tehnyt liiton minun kanssani, valtakunnasta, jotta saisitte syödä ja juoda pöydässäni minun valtakunnassani.” Kuitenkin Isä valitsisi ne, jotka hallitsisivat hänen kanssaan, ja määräisi heille paikat Valtakunnan hallituksessa. – Matt. 20:23; Luuk. 12:32; 22:29, 30; Room. 8:16, 17.

Koska Jeesukselle on uskottu tämä valta hallita 144 000 kuningastoverin kanssa, voidaan aivan oikein sanoa, että hänellä on valtakunta, messiaaninen valtakunta. Daniel näki näyn silloin tulevaisuudessa olevasta Jeesuksen ja näiden ”pyhien” virkaanasettamisesta, ja hän sanoi siitä: ”Hän saapui Vanhaikäisen [Jehovan] tykö, ja hänet saatettiin tämän eteen. Ja hänelle annettiin valta, kunnia ja valtakunta, ja kaikki kansat, kansakunnat ja kielet palvelivat häntä. Hänen valtansa on iankaikkinen valta, joka ei lakkaa, ja hänen valtakuntansa on valtakunta, joka ei häviä. . . . ’Ja valtakunta ja valta ja valtakuntien voima kaiken taivaan alla annetaan Korkeimman pyhien kansalle.’” – Dan. 7:13, 14, 27.

Täten voimaan saatettu valta toimii Jehovan kaikkeudenvaltakunnassa eli hallitusjärjestelyssä, niin että kun Jeesus alkaa hallita messiaanisena Kuninkaana, taivaalliset äänet laulavat sopivasti: ”Maailman valtakunnasta on tullut meidän Herramme [Jehovan] ja hänen Kristuksensa [eli Jumalan voidellun] valtakunta, ja hän [Jehova] on hallitseva kuninkaana aina ja ikuisesti.” Täten messiaaninen Valtakunta saa valtansa ja valtuutensa Jehovalta, joka on kaikkeuden Suvereeni koko luomakuntansa suhteen. – Ilm. 11:15; 4:11; Joh. 5:19, 30.

Ylösnousemuksen saatuaan kirkastettu Jeesus Kristus odotti Isänsä oikealla puolella siihen saakka, kun hänen tuli aika alkaa hallita taivaista ihmiskuntaa yleensä. (Apt. 2:32–36; Hepr. 10:12, 13) Tämä vastaa sitä aikaa, jolloin suuri ääni taivaassa julistaa: ”Nyt on tullut pelastus ja voima ja meidän Jumalamme valtakunta ja hänen Kristuksensa valta.” (Ilm. 12:10; vrt. 11:17, 18.) Jeesuksen kanssa 144 000 ihmiskunnasta valittua hallitsee perijätovereina, ja heistä on sanottu, että he ”tulevat olemaan Jumalan ja Kristuksen pappeja ja tulevat hallitsemaan kuninkaina hänen kanssaan ne tuhat vuotta”. – Ilm. 20:6; 14:1, 3.

Kristuksen tuhatvuotisen hallituskauden loppuun mennessä kaikki maan päällä olevat ihmiset, jotka ovat käyttäneet hyväkseen Valtakunnan siunauksia, tulevat seisomaan täydellisinä Jumalan edessä. He ovat verrattavissa Aadamiin ennen kuin hän teki syntiä. Kun Jeesus silloin on suorittanut sen, mitä hänen Isänsä määräsi hänen tehtäväkseen, hän ”luovuttaa valtakunnan Jumalalleen ja Isälleen”. (1. Kor. 15:24–28) Jehovan ja tottelevaisen ihmiskunnan välille ei sen jälkeen jää mitään lisävaltakuntaa. Se, mikä on messiaanista, päättyy, mutta Jehovan valtakunta jatkuu ikuisesti. Kristuksen ja hänen valtakunnan perillistensä hallitusvalta ”on kukistumaton” eikä sitä ”toiselle kansalle anneta”. (Dan. 2:44) Uskottu erikoisvalta palautuu jälleen Jehovalle. ”Silloin Poika itsekin alistuu Hänen alaisuuteensa, joka alisti hänen alaisuuteensa kaiken, jotta Jumala olisi kaikki jokaiselle.” – 1. Kor. 15:28.

Tämän Kristuksen johdossa olevan Valtakunnan hyöty on ”ikuinen”, vaikka se oikeastaan on ollut vain ”aikakauden kestävä”, joka on Pietarin 2. kirjeen 1:11:ssä käytetyn kreikkalaisen sanan aiónios yksi merkitys. Suhteellisesti puhuen hänen tuhatvuotinen hallituskautensa on ikuinen. Maan päällä hallinneitten ihmiskuninkaitten hallituskauden pituuden vastakohtana Jeesuksen valtakunta ihmiskunnan suhteen jatkuu monia satoja vuosia. Hänen hallituskautensa on pitempi kuin ihmishistorian vanhimman miehen, Metusalahin, elinaika; hänen elinaikansa näet jäi 31 vuotta vajaaksi tuhannesta vuodesta. (1. Moos. 5:27) Sitä paitsi Jeesus säilyttää kunniakuninkaan aseman, sillä hänen kuninkuutensa ei pääty pelkästään siksi, että hän luovuttaa messiaanisen Valtakunnan takaisin Isälleen. Hän on oleva aina kiinnostunut ihmiskunnasta, sillä Jehovan mestarityöntekijänä hänen mainitaan sanoneen: ”Ihastukseni olivat ihmislapset.” (Sananl. 8:31) Ja ihmiset muistavat häntä sydämessään aina lämmöllä kaiken sen vuoksi, mitä hän teki heidän puolestaan. Tämä on yhtäpitävää sen kanssa, että Heprealaiskirjeen 7:17 sanoi Jeesuksen olevan ”pappi ikuisesti”.

Sitä, mitä Jeesus ja hänen hallitsijatoverinsa määrätään tekemään tuhatvuotisen hallituskauden jälkeen, Raamatussa ei sanota. Kuvaillessaan taivaissa olevaa kaupungin kaltaista Uutta Jerusalemia Ilmestyksen 22:5 mainitsee ne, jotka ”hallitsevat kuninkaina aina ja ikuisesti”, ja viittaa ilmeisesti Jeesuksen hallitustovereihin, niihin 144 000:een, jotka muodostavat hänen morsiamensa. Voimme olla varmat siitä, että Jehovalla on annettavana monia erinomaisia etuja ja tilaisuuksia heille palvelustehtävien suorittamiseksi joka puolella hänen luomakuntaansa.