”Lujana loppuun saakka”
ILMOITAMME sekavin tuntein, että uskollinen Jehovan palvelija veli Nathan H. Knorr kuoli myöhään kesäkuun 8. päivän iltana 1977 sairastettuaan monta kuukautta. Hänen monivuotinen innokas ja uskollinen vaelluksensa on hyvä esimerkki ihmisestä, joka katsoi ’suoraan eteenpäin’. Hänen tiensä oli ’vakaa, eikä hän poikennut oikeaan eikä vasempaan’. (Sananl. 4:25–27) Niille, jotka olivat läheisessä kosketuksessa häneen, hän antoi aina rohkaisua pitää ”otteemme vapaasti puhumiseemme ja toivosta kerskumiseemme lujana loppuun saakka”. – Hepr. 3:6.
Veli Knorr syntyi 23. huhtikuuta 1905. Hänet kastettiin 4. heinäkuuta 1923, ja samana vuonna hän astui Beetel-palvelukseen. Vuodesta 1932 lähtien hänellä oli erilaisia vastuuasemia Jehovan todistajien toiminnan ohjaamisessa, ja vuonna 1942 hänestä tuli Pennsylvaniassa rekisteröidyn Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran presidentti. Hän solmi avioliiton Audrey Mockin kanssa 31. tammikuuta 1953. Hänen luontaisia kykyjään käytettiin täysin määrin hyväksi työn organisoimisessa ja laajentamisessa Seuran haaratoimistojen valvonnassa kautta maapallon, ja siihen liittyi taajaa matkustamista ja luennoimista. Kristillisen työmme opetuspuolta edistettiin erikoisesti niinä vuosina, joina hän palveli presidenttinä. Vuonna 1943 hän vaikutti osaltaan Vartiotornin Raamattukoulun Gileadin perustamiseen lähetystyöntekijöiden valmentamiseksi. Hänellä oli etu nähdä todistajien määrän kasvavan 115 240:stä vuonna 1942 aina 2 248 390:een vuonna 1976.
Vaikka kuolema aiheuttaa menetyksen tunteen ja lohdutuksen tarpeen, me kuitenkin iloitsemme veli Knorrin takia, varsinkin kun otamme huomioon, miten hän rakasti Jumalan kansaa ja Jumalan työtä ja osoitti sen väsymättömällä innolla ja halukkuudella kuluttaa itseään loppuun saakka. Vielä enemmän me iloitsemme siksi, että me elämme aikaa, jolloin ne, joilla on taivaallinen toivo, maallisen vaelluksensa päättäessään ”muutetaan, tuokiossa, silmänräpäyksessä” ja ”herätetään turmeltumattomina”. (1. Kor. 15:51, 52) Pankoon Jumalan valtakunnassa saatavan ikuisen elämän toivo meidätkin pitämään ”otteemme siihen luottamukseen, joka meillä alussa oli, lujana loppuun saakka”. – Hepr. 3:14.