”Keittiömme ikkunasta”

ERÄÄN henkilön elämään Australiassa vaikutti syvästi se, mitä hän havaitsi. Hän kertoo siitä seuraavaan tapaan:

”Muutin kolme vuotta sitten taloon, jossa naapurina oli Jehovan todistajia. Tulin pian huomaamaan, että heissä oli jotain erilaista. Havaitsin keittiömme ikkunasta, että todistaja-aviomies auttoi vaimoaan tiskauksessa aterioitten jälkeen, mitä minä en koskaan tekisi. He menivät kokouksiin säännöllisesti, aina hyvin pukeutuneina. Mutta vaikka he eivät menneetkään kokouksiin, niin he olivat aina siistejä ja esiintymiskelpoisia. Tämä teki minuun vaikutuksen, koska en ollut milloinkaan ollut erikoisemmin siisteyttä harrastava. Lapset eivät olleet enkeleitä, mutta he olivat hyviä, tottelevaisia lapsia. Mitä enemmän katselimme keittiömme ikkunasta, sitä syvemmän vaikutuksen he tekivät meihin.

”Meistä tuli pian hyviä naapuruksia, ja he puhuivat meille koko ajan luontevasti uskomuksistaan, vähän kerrallaan. Päätimme lähteä heidän mukanaan erääseen kokoukseen. Mutta sitten muutimme 800 kilometrin päähän Australian eteläosaan emmekä hankkineet puoleen vuoteen Raamatun tuntemusta. Me tunsimme tuona aikana jotakin puuttuvan ja aloimme todeta mitä se oli: me kaipasimme naapureitamme ja niitä hienoja hengellisiä keskusteluja, joita meillä oli ollut.

”Yllätykseksemme todistajanaapurimme siirtyivät muutamien kilometrien päähän meistä. Kävimme heti heidän luonaan, ja he järjestivät lähellämme asuvan perheen tutkimaan Raamattua kanssamme. Kuinka kiitollinen olenkaan noille naapureille, joiden hyvä käytös aikaansai enemmän kuin monet sanat meidän kääntämiseksemme Jumalan kansan puoleen!”