Lukijain kysymyksiä
● Herätettiinkö Jeesus Kristus lihaa ja verta olevassa ihmisruumiissa?
Henkeytetyn Raamatun mukaan Jeesusta Kristusta ei herätetty elämään lihassa. Me luemme 1. Pietarin kirjeen 3:18:sta, että hänet ”saatettiin kuolemaan lihassa, mutta tehtiin eläväksi hengessä”. Toiset raamatunpaikat vahvistavat sen, että Jeesusta ei kerta kaikkiaan voitu herättää lihaa ja verta olevassa ihmisruumiissa.
Jumalan tarkoitus oli, että hänen Poikansa oli saava takaisin taivaallisen elämän eikä elävä jatkuvasti ihmisenä maan päällä. Tämä teki välttämättömäksi Jeesuksen herättämisen henkipersoonana, sillä lihaa ja verta olevat henkilöt eivät voi elää taivaissa. Apostoli Paavali kirjoitti: ”Liha ja veri [ei] voi periä Jumalan valtakuntaa, eikä turmeltuvuus peri turmeltumattomuutta.” – 1. Kor. 15:50.
Ihmisen Jeesuksen Kristuksen tapauksessa hänen lihansa oli este, joka ehkäisi pääsyn taivaalliseen valtakuntaan. Siksi Heprealaisille 10:20 sanoo, että Jeesuksen ”lihaa” edustaa se ”esirippu”, joka erotti pyhän kaikkeinpyhimmästä tabernaakkelissa. Ennen kuin Jeesus voi mennä taivaaseen, todelliseen ”kaikkeinpyhimpään”, hänen täytyi luopua olemassaolostaan lihassa ja saada henkiluonto. Hänen liharuumiinsa olisi ollut este hänen menolleen ”esiripun” toiselle puolelle henkipersoonana.
Toinen seikka, jota ei pidä sivuuttaa, on se, että sovituspäivänä uhratut vuohi ja sonni edustivat Jeesuksen Kristuksen uhria. Laki, joka määräsi nämä uhrit, oli ”tulevaisten varjo”. (Kol. 2:17; Hepr. 10:1) Kuten tiedämme, varjo näyttää sen todellisuuden yleisen muodon eli mallin, joka heittää sen. Jotta siis varjo olisi täyttynyt todellisuudessa, niin Jeesus ei olisi voinut ottaa takaisin uhraamaansa liha- ja veriruumista, koska noiden uhrien ruumiit hävitettiin perusteellisesti polttamalla. (Hepr. 13:11, 12) Tästä seuraa johdonmukaisesti, että Jehova Jumala hävitti Poikansa uhratun ruumiin. Ja jos Jeesus olisi ottanut takaisin liharuumiinsa, niin hänen uhrinsa olisi ollut tilapäinen, ilman jatkuvaa sovittavaa arvoa.
Se, ettei Jeesusta herätetty lihassa, selittää, miksi hänen kaksi opetuslastaan ja Maria Magdaleena eivät tunteneet häntä hänen näyttäytyessään ruumiillisesti ylösnousemuksensa jälkeen. He tunsivat hänet vasta siitä, mitä hän sanoi tai teki. – Luuk. 24:13–31; Joh. 20:14, 15.
Jeesus näyttäytyi tosin epäilevän Tuomaan hyväksi sellaisessa fyysisessä muodossa, jossa oli naulanjäljet hänen käsissään ja keihäänhaava hänen kyljessään. (Joh. 20:24–29) Mutta tässäkin ilmeiseksi tulossa on todistus siitä, että Jeesuksen on täytynyt hetkeksi aineellistua fyysiseen liharuumiiseen. Eräs silminnäkijä, apostoli Johannes, kertoo: ”Jeesus tuli, vaikka ovet olivat lukittuina, ja hän seisoi heidän keskellään.” (Joh. 20:26) Apostoli Johannes ei ilmeisestikään olisi pitänyt tärkeänä mainita tätä, jos Jeesus olisi vain avannut oven ja sitten ruumiillisesti astunut huoneeseen. Jeesus ilmaantui todennäköisesti yhtäkkiä opetuslasten keskuuteen; lukittu ovi ei estänyt hänen sisääntuloaan. Lihaa oleva ihminen ei olisi voinut menetellä siten. Mutta henkipersoonat saattoivat aineellistuessaan tehdä niin. Esimerkiksi enkeli Gabriel, näyttäytyi ruumiillisena pappi Sakarjalle temppelin pyhässä. (Luuk. 1:11) Ja enkeli, joka näyttäytyi Simsonin vanhemmille, kohosi tulenliekissä. – Tuom. 13:19, 20.
Simsonin vanhemmille puhunutta enkeliä koskeva tapaus valaisee myös Jeesuksen taivaisiin nousua. Tämä enkeli pysyi Simsonin vanhemmille näkyvänä noustessaan tulenliekissä, mutta muuttui sitten ilmeisesti aineettomaksi ja katosi näkyvistä. Samoin Jeesuskin kohotessaan taivaaseen pysyi näkyvänä, kunnes pilvi vei hänet opetuslasten kirjaimellisten silmien näkyvistä. Hänen on silloin täytynyt muuttaa aineettomaksi liharuumiinsa, missä hänet nähtiin, samoin kuin aineellistuneet enkelit olivat tehneet toisissa tapauksissa. – Apt. 1:9–11.
Se, että Jeesus vain otti ruumiin, jotta opetuslapset näkisivät hänet, kuten enkelitkin olivat ennen tehneet, ilmenee siitäkin, että hän näyttäytyi täysin pukeutuneena. Kun Jeesus laskettiin muistohautaan, hän ei ollut puettu vaan vain kiedottu hienoihin pellavaisiin käärinliinoihin. Nämä käärinliinat jäivät hänen ylösnousemuksensa jälkeen hautaan. Samoin kuin Jeesuksen oli aineellistettava vaatteet, hänen oli myös pukeuduttava lihaan tehdäkseen itsensä ruumiillisesti näkyväksi opetuslapsilleen. – Luuk. 23:53; Joh. 19:40; 20:6, 7.
Tätä taustaa vasten voimme ymmärtää, ettei se, että Jeesusta kutsuttiin ”Ihmisen Pojaksi” hänen taivaaseen menonsa jälkeenkin, voinut tarkoittaa sitä, että hänellä olisi ihmisruumis taivaissakin. (Apt. 7:56) Eräs messiaaninen ennustus, joka puhuu siitä, että hän saa kuninkaallisen vallan Isältään, puhuu hänestä ”Ihmisen Pojan kaltaisena”. (Dan. 7:13, 14) Vaikka Jeesus Kristus olikin siis uhrannut vaaditun uhrin luovuttamalla ihmisluontonsa, niin hän säilyttää messiaanisen nimityksen ”Ihmisen Poika”. Jeesus Kristus kantaa samalla tavalla arvonimeä ”Karitsa” sen perusteella, että hän on antanut elämänsä uhrina. (Ilm. 21:22) Tämä arvonimi ei ilmeisestikään kuvaa hänen ulkonäköään eikä luontoaan taivaissa.
Raamattu kokonaisuudessaan todistaa näin ollen, ettei Jeesusta ole herätetty lihaa ja verta olevana ihmisenä vaan loistavana henkipersoonana.