Päätti olla läsnä
ERÄS Los Altosissa Kaliforniassa asuva äiti, joka on Jehovan todistaja, selittää miten Jehova Jumala siunasi hänen ponnistelunsa päästä vuoden 1969 ”Rauha maassa” -konventtiin. Hän kirjoittaa:
”Mieheni on aina vastustanut ankarasti pyrkimyksiäni pysyä Jumalan totuudessa ja käyttänyt jopa ruumiillista ja henkistä väkivaltaa ja polttanut raamatullista kirjallisuuttani. Halusin hartaasti päästä konventtiin, mutta en voinut nähdä mitään mahdollisuutta siihen. Ensinnäkin konventtipaikka oli 650 kilometrin päässä kodistani. Toiseksi minulla on kaksi pientä lasta, joita en ole koskaan saanut viedä valtakunnansaliin enkä konventteihin. Ja kolmanneksi mieheni kivenkovaan kieltäytyy antamasta minulle penniäkään mihinkään, mikä koskee Jumalan totuutta.
”Mainitsin tästä eräälle todistajalle. Tämä sisar ilmoitti minulle, että hän oli varannut motellihuoneen läheltä stadionia ja että minä saisin olla siellä ja matkustaa konventtiin hänen autossaan. Hän ehdotti, että rukoilisin päivittäin tämän asian puolesta ja ponnistelisin säästääkseni rahaa, koska konventtiaika oli vielä useitten kuukausien päässä.
”Leikkasin ahkerasti siirtomaantavarain hyvityskuponkeja ja panin saamani hyvitysrahat huolellisesti syrjään joka viikko kulujani varten. Lisäksi sain hiukan lahjaksi rahaa eräältä sukulaiseltani käytettäväksi mieleni mukaan. Järjestin lapsillemme kaitsijan, koska mieheni ei halunnut antaa heidän lähteä mukaani. Noin viikkoa ennen kuin oli aika lähteä konventtiin laskin huolellisesti kaikki odotettavissa olevat kuluni ja petyin huomatessani, että minulta puuttui noin 30 dollaria [120 mk].
”Seuraavana aamuna ilmestyi ovelleni eräs sisar, joka ei tiennyt mitään pulmallisesta tilanteestani, ja ojensi minulle kirjekuoren, jossa oli lahja häneltä ja hänen mieheltään käytettäväkseni konventissa. Kuvitelkaa iloani, kun havaitsin, että sisällä oleva summa oli 30 dollaria! Tämä oli minulle sellainen todistus Jehovan suomasta siunauksesta ponnistuksilleni päästä konventtiin, että se antoi minulle uutta rohkeutta jatkaa suunnitelmiani mieheni ankarasta vastustuksesta huolimatta.
”Sinä aamuna, jona minun piti lähteä, nousin kello viideltä. Oli suuren riemun hetki olla lopulta autossa ja matkalla! Näin alkoi viikko, johon sisältyi ilo toisensa jälkeen, ja kaikista näistä siunauksista pulppuan ylitsevuotavaa kiitollisuutta Jehovalle.”
Miten on sinun laitasi? Oletko jossakin ”Jumalan nimen” piirikonventissa tänä kesänä?