Mistä voi löytää turvan?
TURVALLISUUS ja vakavuus ovat yleensä hävinneet kaikkialta maailmasta. Väkivalta, viha ja rikollisuus iskevät pelon ihmisten sydämeen.
Olet epäilemättä huomannut, että taloudellisesti edistyneimmissäkin maissa vallitsee epävarmuus. Yhdysvalloista ilmoitettiin seuraavaa:
”Kansassa ilmenee tänä aikana outo ja ahdistava mielentila. Tunne, että jokin perussairaus saattaa levitä läpi koko Amerikan yhteiskunnan, on kasvamassa.
”Otsikot kertovat kaikenlaisista levottomuuksista.
”Valtavat mellakat ovat hävittäneet suuria kaupunkeja. Väkivaltarikokset valtaavat ennen rauhalliset kaupunginosat. LSD ja marihuana ovat tulossa yhä useampien kansan nuorten vakinaisiksi aineiksi.” – U.S. News & World Report, 28.8.1967.
Jotkut näiden pelottavien olosuhteitten säikähdyttämät ihmiset kääntyvät kirkkojen puoleen. He uskovat, että ainoastaan Jumalalla on vastaus näihin kriitillisiin pulmiin, ja koettavat löytää hänet kirkosta.
Mutta kun he tarkastelevat rehellisesti, mitä kirkot tekevät, niin he huomaavat, että pulmien ratkaisemisen sijasta kirkot päinvastoin lisäävät niitä! Usein havaitaan, etteivät ne menettele kristillisellä tavalla eivätkä pidä kiinni Jumalan sanasta Raamatusta.
Rauha on välttämätön turvallisuudelle, mutta katsohan, mitä papit puoltavat. Esimerkiksi eräs katolinen pappi Milwaukeessa puoltaa avoimesti kansalaisten mielenosoituksia. Huomattava protestanttinen pappi julistaa, että hän järjestää ”passiivista vastarintaa laajassa mitassa”. Kardinaali Spellman selitti Vietnamissa, että sotilaallinen voitto on ainoa hyväksyttävä ratkaisu sikäläiselle sodalle. Arkkipiispa R. Lucey sanoo palattuaan Vietnamista: ”On välttämättä käytettävä väkivaltaa.” Jeesus Kristus ei opettanut sellaista väkivallan käyttöä. – Matt. 26:52.
Eräs metodistipappi opettaa, että ”Jumala on kuollut”. Episkopaalinen piispa J. Pike sanoo, että Raamattu on täynnä ”taikauskoa, silkkaa pahuutta ja selviä ristiriitoja”. Ovatko tällaiset pappien näkemykset poikkeuksia? Eivät. Tällainen ajattelu on yhä enemmän luonteenomaista kristikunnalle. Pappismies E. Harrison sanoo kirjassa A Church Without God (Kirkko ilman Jumalaa):
”Werner Pelz, joka antoi eräälle kirjalle nimen God Is No More (Jumalaa ei enää ole), on eräs Englannin kirkon kirkkoherra; William H. Dubay, joka vakuuttaa, että Kristus ’hävitti uskonnon’, on roomalaiskatolinen pappi; . . . Isä Jackson, joka sanoo: ’Jos on olemassa Jumala, niin me emme voi puhua hänestä korkeimpana olentona’, on yliopiston kappalainen; Thomas Altizer [eräs ’Jumala on kuollut’ -pappi], joka kirjoitti kirjan The Gospel of Christian Atheism (Kristillisen ateismin evankeliumi), on raamatuntutkimuksen ylimääräinen professori eräässä Amerikan yliopistossa; minä olen erään anglikaanisen seurakunnan palveluksessa Torontossa. Väitän olevani kristitty ja anglikaani; voin kuitenkin sanoa aivan tosissani, että Jumalaa ei ole olemassa.”
Entä ne, jotka käyvät kirkoissa? Juuri mainitsemamme pappi sanoi myös: ”Kaikissa suuremmissa uskontokunnissa on nykyään jäseniä, jotka eivät usko Jumalaan . . . He eivät katso Raamatun pohjimmaltaan eroavan laadultaan muista kirjoista, eivätkä he rukoile.”
Ajatteletko sinä todella, että Jumala on löydettävissä kirkoista, joissa niin papit kuin heidän seuraajansakin hylkäävät Jumalan ja hänen Sanansa Raamatun?
Sinun pitäisi käsittää, miksi papit ja kirkonkävijät samalla tavalla kääntyvät pois Jumalasta. Se johtuu siitä, että kirkot ovat kuolemassa! Jumalan sana sanoo: ”Turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä.” – Matt. 15:9.
Jos luulet löytäväsi turvan etsimällä Jumalaa kirkoista, niin petyt. Hän ei ole siellä! Siitä syystä kirkot ovat sellaisessa hämmingissä. Jos Jumala olisi siellä, siellä olisi rauha, yksimielisyys ja järjestys, ”sillä ei Jumala ole epäjärjestyksen, vaan rauhan Jumala”. – 1. Kor. 14:33.
Mistä voit sitten löytää tosi turvan? Miten voit löytää Jumalan, joka antaa sen? Lukemalla pyhää Raamattua ja suhtautumalla vakavasti siihen, mitä Jumala itse sanoo siinä. Ps. 112:1, 7 sanoo rohkaisevasti: ”Autuas se mies, joka Herraa pelkää ja suuresti halajaa hänen käskyjänsä! Ei hän pelkää pahaa sanomaa.” Sillä psalmista lisää sellaisista: ”Rauhassa minä käyn levolle ja nukun, sillä sinä, Herra, yksin annat minun turvassa asua.” – Ps. 4:9.
Niin, ainoastaan tosi Jumala Jehova voi tarjota turvan sinulle näinä ahdistavina aikoina. Ensimmäinen askel tällaista turvaa kohti on, että alat järjestelmällisesti tutkia Jumalan sanaa saadaksesi selville, mitkä hänen päätöksensä ovat ja mikä on hänen tahtonsa. Mitä enemmän sitten mukaudut Jumalan vaatimuksiin, sitä suuremman turvan saat.
On myös tärkeätä olla sellaisten ihmisten seurassa, jotka kunnioittavat Jumalaa ja hänen korkeita mittapuitaan. Et löydä mistään ihmisiä, jotka tuntisivat suurempaa kunnioitusta Jumalaa kohtaan, kuin Jehovan todistajain joukosta. Heidän joukossaan sinä ja perheesi tunnette turvallisuutta. Jehovan todistajat eivät suvaitse keskuudessaan valehtelijoita, varkaita, huorintekijöitä eikä avionrikkojia, jotka yrittävät turmella toisia ja tehdä heistä uhrejaan. Koska Jehovan todistajat kunnioittavat kaikkia Jehovan lakeja, niin sinä olet sellaisten ihmisten joukossa, jotka vilpittömästi koettavat tehdä, mikä on oikein Jumalan silmissä. Tämä aikaansaa suurimman turvallisuuden ja tuo onnea.
Mutta sen lisäksi Jehovan todistajat iloitsevat turvasta, mikä vahvistaa heitä kuolemankin uhatessa, ja sinäkin voit nauttia siitä turvallisuudesta. Eräs kirjailija, joka oli natsien keskitysleirissä, sanoi huomatessaan, kuinka toiset vajosivat turmelukseen: ”Täytyy sanoa, että Jehovan todistajien jäsenet osoittivat sellaista rohkeutta, uskallusta, hyvettä ja stoalaisuutta vastoinkäymisissä, että he ansaitsevat erikoisen kunnianteon. He olivat kallioita mutameressä.” – N. Gun, The Day of the Americans.
Jos siis haluat löytää tosi turvan, niin käänny tosi Jumalan Jehovan puoleen, joka yksin voi tarjota sen. Hanki tietoa hänestä hänen omasta Sanastaan. Ole niiden yhteydessä, jotka palvovat häntä ja pysyvät hänen pyhässä Sanassaan. Silloin sinulla on turva nyt ja myös vahva toivo varjeltua tämän asiainjärjestelmän lopussa ja elää Jumalan vanhurskaassa uudessa järjestyksessä. – 2. Piet. 3:13.