Mikä on elämän tarkoitus?
TIEDÄTKÖ, että yli kymmenentuhatta ihmistä kautta maailman tekee joka päivä itsemurhan? Kerro tämä 365:llä, niin koko vuoden määrä on tyrmistyttävä. Se on suurempi kuin monien pienien maiden koko asukasluku. Mikä johtaa niin monet ihmiset näin epätoivoiseen mielentilaan? Onko elämästä tullut heille tarkoitukseton tyhjiö? Ovatko he menettäneet kokonaan velvollisuudentajun itseään, lähimmäistään ja Jumalaa kohtaan, joka on heidän Luojansa?
Tunnettua on, että ihmisen hyvinvoinnille on välttämätöntä, että hänellä on tarkoitusperä elämässä. Joidenkuiden tarkoitus on tehdä hyvää toisille, kohdella heitä ystävällisesti ja yleensä olla avulias. Toisten elämän tarkoituksena on pitää hauskaa, nautiskella ja huvitella. Jotkut pitävät tarkoitusperänään taloudellisen turvallisuuden tavoittelemista. Toiset keskittävät elämänsä kotinsa ja perheensä ympärille. Mutta tällaisia tavoitteita omaavien keskuudessa vallitsevasta tosi onnen puutteesta päätellen on ilmeistä, että nämä tavoitteet elämän päätarkoituksena ovat jollain tavalla puutteellisia. Tarvitaan ylevämpää tarkoitusperää. Mitä ylevämpää tarkoitusta on olemassa kuin se, minkä ihmisen Luoja on asettanut ihmisen eteen?
Jumalan sana, Raamattu, osoittaa, että elämämme päätarkoituksena tulee olla hänen jumalallisen tahtonsa tekeminen. Viisas mies Salomo sanoi näin: ”Pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä, sillä niin tulee jokaisen ihmisen tehdä.” (Saarn. 12:13) Että Jumalan tahdon tekeminen on se, mikä ”tulee jokaisen ihmisen tehdä”, siitä kirjoitti Simon Pietari, yksi Jeesuksen Kristuksen apostoleista, varhaiskristityille: ”Koska siis Kristus on kärsinyt lihassa, niin ottakaa tekin aseeksenne sama mieli – sillä joka lihassa kärsii, se lakkaa synnistä – ettette enää eläisi tätä lihassa vielä elettävää aikaa ihmisten himojen mukaan, vaan Jumalan tahdon mukaan. Riittäähän, että menneen ajan olette täyttäneet pakanain tahtoa vaeltaessanne irstaudessa, himoissa, juoppoudessa, mässäyksissä, juomingeissa ja kauheassa epäjumalain palvelemisessa.” – 1. Piet. 4:1–3.
Koska elämämme tarkoituksena tulee olla, ettemme ”enää eläisi . . . ihmisten himojen mukaan, vaan Jumalan tahdon mukaan”, niin on välttämätöntä tulla tietämään, mikä Jumalan tahto on. Sitä ei voida päättää vain kunkin henkilön omantunnon tai vallitsevan tavan tai sen perusteella, mitä joku ”pyhäkoulun” opettaja sanoo. Eikä Jumalan tahtoa opita aina vanhempien kasvatuksellakaan. Jumala opettaa meille tahtonsa henkeytetyn Raamatun sivuilla, ja viisaat tekevät tästä Kirjasta seuralaisensa ja oppaansa.
Raamattu osoittaa varmasti Jumalan tahdoksi, että ’pelkäämme Jumalaa’, Jehovaa, emmekä ihmisiä. (Luuk. 12:4, 5) Se osoittaa, että meidän tulee ’pitää hänen käskynsä’. Jumalan käskyt koskevat käytöstämme ja toimintaamme, joiden pyhyyttä hän vaatii. Apostoli Pietari korosti todella ensimmäisen kirjeensä alussa pyhyyttä kaikessa käytöksessä, koska se on Jumalan tahto: ”Niinkuin kuuliaisten lasten tulee, älkää mukautuko niiden himojen mukaan, joissa te ennen, tietämättömyytenne aikana, elitte, vaan sen Pyhän mukaan, joka on teidät kutsunut, tulkaa tekin kaikessa vaelluksessanne pyhiksi. Sillä kirjoitettu on: ’Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä’.” (1. Piet. 1:14–16) Se merkitsee sitä, että Jumalan tahto ihmisen suhteen on elämä, mikä on erotettu vietettäväksi Jumalan pyhän vanhurskauden mittapuun mukaisesti. Se, joka tekee Jumalan tahdon, ei voi siis juosta tämän jumalattoman asiainjärjestelmän tietä. Pietari sanoi, että se mennyt aika ihmisen elämässä, minkä hän on viettänyt tehden maailman kansojen tahtoa, riittää, on itse asiassa liikaa, ja hänen tulee siitä lähtien, kun hän alkaa noudattaa oikeaa tarkoitusta elämässään, ostaa aikaa ja käyttää sitä Jumalan tahdon tekemiseen voimallaan ja tarmollaan, minkä hän on aikaisemmin kuluttanut ihmisten tahdon tekemiseen.
Pietari sanoi myös, että sen, joka haluaa tehdä Jumalan tahdon, täytyy aseistautua. Millä? ’Samalla mielellä’, mikä Jeesuksella Kristuksella oli. Millainen suoja se onkaan tätä jumalatonta asiainjärjestelmää, alakuloisuutta, onnettomuutta ja elämän tarkoituksettomuutta vastaan! Aseistautuakseen Jeesuksen Kristuksen mielenlaadulla täytyy tulla tietämään, mitä Jeesus opetti: hän opetti Jumalan valtakuntaa. Jumalan tahdon tekijä panee tämän valtakunnan ensi sijalle elämässään niin kuin Jeesus teki ja tottelee hänen käskyään: ”Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä [aineelliset tarpeet] teille annetaan.” (Matt. 6:33) Silloin saamme iankaikkisen elämän varman toivon Jumalan valtakunnan ja Kristuksen lunastusuhrin perusteella, minkä uhrin hän antoi luovuttamalla täydellisen ihmiselämänsä.
Kristityn elämän tarkoitukseen tulee kuulua Jumalan tahdon opettaminen toisille, ja siihen sisältyy ehdottomasti sen opettaminen toisille, että Jumalan valtakunta on perustettu taivaissa ja että se tuo siunaukset kaikille tottelevaisille ihmisille. Jumalan tahto on tosiaan, että kaikki tosi kristityt suosittelevat toisille Jumalan pelastussanomaa, mikä tulee Jeesuksen Kristuksen kautta hänen taivaallisen valtakuntansa toimesta, mikä tekee vanhurskaan uuden asiainjärjestyksen mahdolliseksi.
Kun Jeesus Kristus oli maan päällä, niin hän esitti elämäntarkoituksensa täten: ”Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten maailmaan tullut, että minä todistaisin totuuden puolesta.” (Joh. 18:37) Tämä oli tarkoitusperä, minkä ympärille hänen toimintansa muovautuivat. Hän suositteli Jumalan tahtoa kaikille, joiden kanssa hän joutui kosketuksiin ja jotka olivat nöyriä ja halukkaita tuntemaan elämän oikean tarkoituksen. Jeesuksen ohjeen mukainen elämä ei ole helppoa, mutta jokaisen henkilön velvollisuus on tehdä voitavansa Jumalan ylistämiseksi sillä tavalla, että toiset oppivat tuntemaan Jumalan tahdon. Jumala ei ole kohtuuton, hän hyväksyy vilpittömät ponnistelumme koettaessamme elää hänen vaatimustensa mukaan.
On siis tärkeätä, että teemme kaiken voitavamme toteuttaaksemme hyvää tarkoitusperää, ’tosi Jumalan pelkäämistä ja hänen käskyjensä pitämistä’, jottemme eläisi enää ”ihmisten himojen mukaan, vaan Jumalan tahdon mukaan”. Silloin elämällämme on oikea tarkoitus ja me olemme menossa kohti tulevaa ikuista onnea Jumalan valtakunnan alaisuudessa.