Lukijain kysymyksiä
● Jesajan 66:8:nnessa on kirjoitettu: ”Kuka on sellaista kuullut, kuka senkaltaista nähnyt? Syntyykö maa yhden päivän kivulla, tahi synnytetäänkö kansa yhdellä haavaa? Siionhan tunsi kipuja ja samalla jo synnytti lapsensa.” Mikä ero on ”maalla” ja ”kansalla”, ja mikä suhde tällä on ”uuden maan” perustamiseen vuonna 1919?
Perustukset lasketaan sille, mitä niille rakennetaan, jollekin uudelle, niiden päälle tulevalle rakennelmalle. Jumala sanoo Jesajan 51:16:nnessa, mitä hän tekee uusille taivaille, jotka tulevat pystytettäviksi, ja uudelle maalle, joka tulee perustettavaksi. Hän sanoo kansalleen: ”Minä olen pannut sanani sinun suuhusi, minä olen kätkenyt sinut käteni varjoon, pystyttääkseni taivaan [taivaat, Um] ja perustaakseni maan [laskeakseni maan perustukset, Um] ja sanoakseni Siionille: ’Sinä olet minun kansani’.” Nämä Siionille lausutut sanat osoittavat, että Jumala tunnustaa kansan tiettynä aikana, että hän saattaa syntymään kansan, joka on jonkin hallituksen alainen. Maanpäällinen Siion oli se vuori, millä ”Jehovan valtaistuin” oli, jolla Jehovan kansan kuningas istui.
Jehova Jumala pani vuonna 1914 syntymään voidellun Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, Valtakunnan Perillisen, taivaallisen valtakunnan. Kuitenkin joutuivat maan päällä olevat Jehovan todistajat tuona vuonna alkaneen ensimmäisen maailmansodan aikana sodassa olevien kansojen Babylonian-vankeuteen pelon ja väärinymmärryksen takia. Heidän järjestönsä vallattiin ja hajoitettiin. He eivät toimineet kansana, jolla olisi ollut riippumaton hallitus, tässä tapauksessa taivaissa oleva Jumalan valtakunta. Heistä tuli samanlaisia kuin juutalaiset Babylonian maassa niinä seitsemänäkymmenenä vuotena, joina heidän pääkaupunkinsa Siion eli Jerusalem oli autiona ja joiden aikana heillä ei ollut hallitsevaa kuningasta.
Vuonna 1919, kohta ensimmäisen maailmansodan loputtua, Jehova alkoi armollisesti koota uudelleen hajaantunutta, järjestyksetöntä kansaansa kaikilta maailman kulmilta ja lisätä sen lukua. Hän saattoi voidellun jäännöksensä hyvin järjestettyyn tilaan ja pani siihen kuuluvat toimimaan jälleen. Hän syvensi heidän arvostustaan sitä kohtaan, että Valtakunta oli perustettu ja pantu toimimaan taivaissa. Koska maan päällä oli yhä Valtakunnan perillisten jäännös, niin kaikki, jotka tulevat olemaan Jeesuksen Kristuksen perijätovereita Valtakunnassa, eivät olleet hänen kanssaan taivaissa hallitsemassa hänen kanssaan uusina taivaallisina valtoina maata Kristuksen vihollisten keskellä. Mutta saattamalla Valtakunnan syntymään asettamalla Poikansa Jeesuksen Kristuksen valtaistuimelle ja kruunaamalla hänet Jehova Jumala perusti luvatun uuden järjestyksen kuvaannolliset taivaat.
Jehova pani uusien taivaitten pystyttämistä koskevat sanansa maan päällä olevan pelastetun, vapautetun kansansa suuhun. Siksi hänen kansaansa kuuluvat tarttuivat perustetun taivaallisen hallituksen hyvän uutisen saarnaamiseen, jolle hallitukselle, Jumalan valtakunnalle, heidän tulee osoittaa ylinnä kuuliaisuutta. Menettelemällä täten kansansa kanssa siihen aikaan Jehova pani kansan, hengellisen Israelinsa jäännöksen, ”syntymään yhdellä haavaa”. Tähän hengelliseen kansaan on liittynyt ”suuri joukko” lampaankaltaisia ihmisiä.
Mikä ero on nyt sitten tällä äskettäin syntyneellä ”kansalla” ja sillä ”maalla”, minkä piti ”syntyä yhden päivän kivulla”? Jotta kansa olisi olemassa, niin sillä täytyy olla olemassa oma maansa. Esimerkiksi niin kauan kuin muinaiset israelilaiset olivat karkotettuina vieraalla maaperällä Babylonian maassa, he eivät olleet kansa, jolla olisi ollut tunnustettua asemaa maailman kansojen keskuudessa. Entä oliko heidän kotimaansa, Juudan ja Jerusalemin alue, maa? Ei. Se oli autiona, ilman ihmisiä ja kotieläimiä. Ohikulkijat karttoivat sitä peloissaan kaikkien niiden vitsausten takia, mitkä Jehova oli kohdistanut siihen. Sillä ei ollut pääkaupunkia, eikä siellä ollut muitakaan ihmisiä viliseviä kaupunkeja. Ne kaikki olivat raunioina, joissa autiomaan eläimet oleskelivat. Se oli erämaata viidakkokasveineen. Mutta kun uskollisten juutalaisten vapautettu jäännös saapui tuohon autioon paikkaan vuoden 537 eKr. kesällä ja asettui entisten kaupunkiensa paikoille, viljeli maata ja rakensi uudelleen Jehovan alttarin Moorian vuorelle, kas silloin syntyi maa, mitä uudelleensyntynyt kansa asui, ”yhtenä päivänä” eli lyhyessä ajassa, niin äkisti, että se hämmästytti vihollisia. Tuo heidän maansa uudelleenrakentaminen kuvasi sitä, miten ”uuden järjestyksen” maa syntyi vuonna 1919 (jKr.).
Tämä hengellisen Israelin ennallistetun jäännöksen maa on heidän maan päällä omaamansa asema uudistetussa ja hyväksytyssä tilassa Jehovan edessä hänen todistajinaan. Lokakuun 15. päivän Vartiotorni (engl.) 1919 sanoi: ”Pakanain ajat ovat päättyneet. Vanha maailma on mennyt ja on hajoamassa. Se ei voi palata milloinkaan, eikä kenelläkään, jolla on jonkinlainen käsitys siitä suurenmoisuudesta, minkä Kristuksen tuleva valtakunta tuo ihmiskunnalle ja hänen asuinpaikalleen, maalle, voi olla mitään halua nähdä vanhan järjestyksen tulevan asetetuksi entiselleen.” (Sivu 308, palsta 2) Syyskuussa pidettiin ensimmäinen Cedar Pointin (Ohio) konventti, ja joulukuun 15. päivän Vartiotorni (engl.) 1919 sanoi siitä: ”Kun läsnäolijain lukumäärä oli korkeimmillaan, niin siellä oli täydet 7 000 henkeä. Koskaan nykyisessä totuudessa oleva ei ollut nähnyt sellaista konventtia; koskaan hän ei ollut nähnyt sellaista sopusointuista henkeä ja innokasta halua olla siunaukseksi toiselle. . . . Oli tosiaan hyvä olla siellä, ja se antoi ymmärtää, että sellainen toveruus on esimakua Herran kansan kotiintulosta, mitä se kaipaa ja odottaa.”
Tuossa konventissa ilmoitettiin uuden lehden, ”Kultaisen ajan”, julkaiseminen, mikä vastaanotettiin kättentaputuksin ja mille otettiin heti tilauksia. Se alkoi ilmestyä sen vuoden lokakuussa. Uudelleen toimimaan elpynyt Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseura lähetti 86 matkustavaa puhujaa (eli ”saarnaajaveljeä”) sinä vuonna. Nämä säännölliset matkustavat edustajat vierailivat seurakunnissa; he kävivät 6 330 kylässä ja kaupungissa ja matkustivat yhteensä 815 690 kilometriä. He pitivät 687 yleistä esitelmää, joissa oli yhteensä läsnä 107 893 henkeä. He pitivät myöskin 10 398 yksityistä kokousta, joissa oli läsnä yhteensä 479 311 henkeä. (Sivu 373) Maailmanlaajuista Herran illallista huhtikuun 13. päivänä 1919 vietti yli 17 961 henkeä.
Lisäosoituksena siitä, että Jehovan todistajain jäännös oli ennallistettu ja asetettu hengellisen Israelin ”maahan” Jumalan perustetun Valtakunnan todistajina, korjattiin Columbia Heightsin 124:ssä Brooklynissä (N.Y.) oleva Beetel-koti, se kalustettiin uudelleen ja toimistot siirrettiin sinne. Jehovan todistajain kansainvälinen päämaja on ollut siellä tähän loistoisaan päivään asti. Nykyinen painorakennusryhmä on vain Seuran ensimmäisen pienen, 35 Myrtle Avenuella, Brooklynissä, vuonna 1920 olleen painon seuraaja. Koko maailma tietää nyt, että on syntynyt hengellinen kansa, joka kukoistaa Jumalan sille antamassa maassaan, mikä on syntynyt niin nopeasti tänä Jehovan päivänä.
Voidellun jäännöksen ennalleen asettaminen toimintaan merkitsi uuden maan perustuksen laskemista, kuten oli ennustettu Jesajan 51:16:nnessa. Se on Jehovan Oikean Paimen-Kuninkaan, Jeesuksen Kristuksen, alaisuudessa. Hän on koonnut huomattavasti vuodesta 1931 lähtien ”muita lampaitaan” siihen tehdäkseen heistä ”yhden lauman” Valtakunnan perijäin voidellun jäännöksen kanssa ”yhden Paimenen” alaisuudessa. Tällä tavalla voidellun jäännöksen ennallistaminen sen Jumalalta saamaan kuvaannolliseen ”maahan” maan päällä muodosti perustuksen, mille nämä sadattuhannet ”muut lampaat” voidaan rakentaa.
Nämä ”muut lampaat” ovat tässä hengellisten israelilaisten kuvaannollisessa ”maassa” nyt muukalaisasukkaina. Heidän lukumääränsä ylittää jo hengellisten israelilaisten määrän enemmän kuin viisikymmenkertaisesti. Harmagedonin taistelu ei autioita tätä kuvaannollista ”maata”, tätä Oikean Paimen-Kuninkaan maallista laumaa. Se pysyy edelleen lujana perustuksena ”uusien taivaitten ja uuden maan” tulevaan järjestykseen asti. Kun viimeinen varjeltuvasta hengellisestä jäännöksestä on päättänyt maallisen vaelluksensa ja otettu taivaalliseen hallitukseen, silloin asuvat tässä vuonna 1919 perustetussa kuvaannollisessa ”maassa” yksinomaan nämä ”muukalaisasukkaat”, muut lampaat.
Tästä voimme nähdä vuonna 1919 ennallistetun Siionin lasten kansan, hengellisen Israelin, suhteen ”maan”, uuden maan, ”perustuksen laskemiseen” lunastettujen ja täydellisiksi tehtyjen ”muiden lampaitten” haltuun ikuisiksi ajoiksi.