Lukijain kysymyksiä

● Kirjassa ”Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä” luetellaan sivulla 394 maailmanvaltojen aikataulussa Meedo-Persian valtakunnan (539–331 eKr.) kuninkaat seuraavasti: Dareios Meedialainen; Kyyros Suuri (persialainen); Kambyses; [Vallananastaja Gaumata, tekeytyi Smerdikseksi, 522/1 eKr]; Dareios I (persialainen) (Hystaspes), 521–485 eKr; Kserkses I (Ahasveros); Artaksekses I (Longimanus); Kserkses II; Dareios II (Okhos; Nothos); Artakserkses II (Mnemon); Artakserkses III (Okhos) jne.

Ylläoleva ei pidä yhtä sen kanssa, mitä on sanottu Esraa, Nehemiaa ja Esteriä käsittelevissä luvuissa kirjassa ”Kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut”. Miten tämä näennäinen ristiriitaisuus voidaan selittää?

Kirjojen ”Kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut” ja ”Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä” välillä ei ole olemassa mitään todellista ristiriitaa. Jerusalemin temppeli jälleenrakennettiin Dareios Persialaisen eikä Dareios Meedialaisen hallituksen aikana. Varhaisempi kirja ”Kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut” nimittää häntä Dareios II:ksi, koska se pitää Dareios Meedialaista historiallis-raamatullisena henkilönä ja laskee siksi tämän meedialaisen Dareioksen olevan ensimmäinen Dareios-niminen hallitsija Meedo-Persian valtakunnassa.

Mutta myöhäisempi kirja ”Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä” sanoo ensimmäistä persialaista Dareiosta (Hystaspes) Dareios I:ksi, koska kirjan liitteessä oleva maailmanvaltojen aikataulu on tämän maailman maallisten historiakirjojen mukainen, mitkä eivät voi antaa tietoja Dareios Meedialaisesta ja mainitsevat sen tähden persialaisen Dareios Hystaspeksen Dareios I:ksi. Kun puhutaan pelkästään Persian valtakunnasta tai valtakunnasta, missä Persialla oli ylivalta, ei Dareios Meedialaista voida lukea sen kuninkaisiin, koska hän ei ollut persialainen, vaan ainoastaan persialaisen Kyyros Suuren meedialainen setä. Koska kirja ”Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä” on julkaissut liitteessään aikataulun, se saattaa kirjan tekstissä olevat maailmanvaltoja ja niiden hallitsijoita koskevat selostukset sopusointuun sen liitteessä olevan aikataulun kanssa. Tämän mukaisesti se eroaa kirjasta ”Kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut” nimetessään Dareios Hystaspeksen, jonka hallituksen aikana toisen Jehovan temppelin rakentaminen Jerusalemiin hyväksyttiin ja toteutettiin Persian valtakunnan kuninkaana Dareios I:ksi.

Persian Artakserkses-nimisistä kuninkaista puheen ollen varhaisempi kirja ”Kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut” puhuu Persian kuninkaasta, jonka hallituksen aikana sekä Esra että Nehemia tulivat Jerusalemiin, Artakserkses III:na eikä Artakserkses I:nä seuraavasta syystä.

Kuten on todettu Vartiotornin heinäkuun 1. päivän numerossa 1954 sivulla 211, hepreankielisen Esran kirjan kreikkalainen Septuaginta-käännös nimittää sitä Persian hallitsijaa, joka keskeytti Jehovan temppelin rakentamisen Jerusalemiin, Artahsastaksi, mutta englantilaiset käännökset sanovat häntä Artakserkseeksi. (Esra 4:7–23) Todellisuudessa tämä Artakserkses näyttää olleen tietäjä Gaumata, joka teeskenteli olevansa Smerdis ja joka sai valtaistuimen petoksella ja vallananastuksella noin kahdeksaksi kuukaudeksi. Heprealaisen tekstin kreikkalaisen käännöksen mukaan tämän pitäisi siis olla ensimmäinen Artakserkses eli Artakserkses I.

Tämän vallananastajan jälkeen seurasi Dareios I Persialainen (Hystaspes) ja sitten Kserkses I. Tämä Kserkses I nai juutalaisen Esterin, mutta hepreankielinen Esterin kirja nimittää häntä Ahasverokseksi. Kreikkalainen Septuaginta-käännös kutsuu häntä kuitenkin Artakserkseeksi. (Ester 1:1–2:23, Um, reunahuom.) Kreikankielisen esityksen mukaan tämä Kserkses Suuri oli siis toinen Artakserkses eli Artakserkses II.

Hänen jälkeisensä hallitsija oli lisänimeltään Longimanus. Heprealainen Raamattu puhuu hänestä Artahsastana (samannimisenä kuin Esran 4:7:nnessä mainitusta hallitsijasta). Tämän Longimanuksen eli Artahsastan hallituksen aikana juutalaisen papin Esran ja juutalaisen maaherran Nehemian sallittiin kahdesta eri syystä mennä Jerusalemiin. (Esra 7:1–28; Neh. 2:1–18; 13:6) Kreikkalainen Septuaginta-käännös puhuu kuitenkin tästä Longimanuksesta Artahsastana ja englantilaiset käännökset puhuvat hänestä Artakserkseenä. Tältä näkökannalta katsottuna Longimanus olisi siis Artakserkses III.

McClintock & Strongin Cyclopædia I osa sanoo sivulla 440 ensimmäisellä palstalla tästä persialaisesta kuninkaasta: ”Hän on sama kuin kolmas Artakserkses, Persian kuningas, joka hallituksensa 20. vuotena salli huomaavaisesti Nehemian mennä Jerusalemiin edistämään puhtaasti kansallisia tarkoitusperiä, antoi hänelle hänen oman kansansa hallituksen hoidon ja salli hänen jäädä sinne kahdeksitoista vuodeksi . . . On miltei yksimielisesti myönnetty, että tässä tarkoitettu kuningas on Artakserkses Longimanus . . .”

Myöhäisempi kirja ”Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä” esittää julkaisemassaan aikataulussa maailmanvaltojen hallitsijoita Babylonian valtakunnan hallitsijoista Itä-Rooman valtakunnan hallitsijoihin, ja tämä kirja luettelee näitä hallitsijoita maallisten historioitten mukaisesti. Nämä eivät seuraa Artakserkseen sarjaa, niin kuin tehdään Pyhissä kirjoituksissa heprealaisen tekstin ja sen kreikkalaisen käännöksen mukaan. Ne nimittävät Artakserkseen, jonka hallituksen aikana Nehemia jälleenrakensi Jerusalemin muurit, Artakserkses I:ksi ja toisen häntä seuraavan hallitsijan Dareios II:ksi.

Julkaistessaan siis aikataulussaan luettelon maailman hallitsijoista maallisen historian mukaan kirjan ”Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä” täytyy johdonmukaisesti viitata eri maailmanhallitsijoihin sopusoinnussa taulukon kanssa. Siitä syystä se esittää Artakserkses Longimanuksen Artakserkses I:nä eikä Artakserkses III:na kuten varhaisempi kirja ”Kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut” tekee. Koska kirja ”Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä” numeroi Artakserkses Longimanuksen Artakserkses I:ksi, se johdonmukaisesti numeroi myöhäisemmän Artakserkses Mnemonin II:ksi ja hänen seuraajansa Artakserkses Okhoksen III:ksi.

Henkilön täytyy siis lukiessaan yllä mainittuja Vartiotorni-Seuran julkaisemia kirjoja ottaa huomioon kunkin kirjan sisällys sitä taustaa vasten, miten se on kirjoitettu. Niiden pelkkä pintapuolinen vertailu saattaisi näyttää niiden sisältävän ristiriitaisuuksia, mitä ne todellisuudessa eivät ole. Kyseisten kuninkaitten henkilöllisyydet osoittautuvat samoiksi heidän ajoituksensa, ominaisuuksiensa ja tekojensa perusteella, vaikka heidän järjestysnumeronsa hallitsijasuvuissa saattaa olla erilainen riippuen kunkin kirjan noudattamasta numerointijärjestyksestä.