Miksi nuoriso ei anna sitoa itseään
NUORISOA arvostellaan nykyään paljon. Mutta voidaan hyvin kysyä, eivätkö nykyisen nuorison tiet ole pelkästään vanhempien kylvämää satoa.
Me näemme joidenkuiden nuorien ajattelevan näin siitä, mikä oli julkaistu tammikuun 11. pnä 1958 lehdessä The Mirror News, Los Angelesissa. Siinä kerrottiin päätöksestä, minkä noin 3 400 nuorta metodistia teki. He edustivat tuhatta korkeakoulua ja yliopistoa. He vastasivat tässä päätöksessä siihen syytökseen, että nuoriso kuuluu nykyään ”vastuuttomaan sukupolveen”. He sanoivat:
”Kirkko ei ole kutsunut meitä Herransa luo eikä tehtäväänsä kyllin selvästi, jotta se olisi herättänyt meissä vastakaikua. . . . Meidät opiskelijat on tuomittu ’vastuuttomaksi sukupolveksi’. Me myönnämme tämän sanonnan totuudenmukaisuuden, mutta panemme vastalauseen sille vihjaukselle, että me olemme vastuuttomia joko halustamme tai välinpitämättömyydestämme. Useimmat meistä ovat päinvastoin syvästi huolissaan siitä, että meiltä puuttuu vastuuntunto, ja monet meistä etsivät tosiaan asiaa, jolle voimme olla varauksitta uskollisia.”
Opiskelijat menivät päätöksessään niin pitkälle, että he sanoivat sen kirkon, joka moitti heitä heidän vastuuntuntonsa puutteesta, ”osoittavan olevansa suurin este vastuun omaksumiselle . . . ja on itse pääasiallinen ehkäisijä. Me saatamme olla hiljaa ja syrjään vetäytyneitä, mutta meitä ei voida helposti johtaa harhaan. Kirkko, sellaisena kuin se nyt on, ei ole, me uskomme, elämämme arvoinen.”
Miten voidaan nuorisoa saada innostumaan sitoutumaan Jumalan asiallekaan, kun se näkee uskonnollisten johtajiensa kulkevan materialismin tietä, sekaantuvan politiikkaan ja olevan hämmentynyt ja epävarma sen suhteen, mikä on oikea uskonto? Niin kuin Jumalan Sana ennusti, uskonnolliset johtajat ovat langenneet pois uskosta. – Jer. 5:31; 1. Tim. 4:1.
Mutta nykyään on olemassa eräs joukko kristittyjä, jotka täyttävät Raamatun vaatimukset. Tämä joukko ansaitsee nuorison yhteistoiminnan, jos se vain on halukas maksamaan hinnan, ’myy kaiken omaamansa ja seuraa Kristuksen Jeesuksen esimerkkiä’. Jos nämä nuoret rehellisesti ja avoimin mielin ”etsivät tosiaan asiaa, jolle [voisivat] olla varauksitta uskollisia”, niin he tulevat ennemmin tai myöhemmin kosketuksiin tämän kristittyjen joukon kanssa. Heidän auttamisensa tekemään näin on yksi syy tämän lehden julkaisemiseen.