Lukijain kysymyksiä

● Matteuksen 20:29 ja Markuksen 10:46 puhuvat Jeesuksen parantaneen sokean kerjäläisen Bartimeuksen lähtiessään Jerikosta, mutta Luukkaan 18:35 kertoo sen tapahtuneen, kun Jeesus oli tulossa Jerikoon [”Engl. hyv. käänn.” mukaan]. Miten tämä ristiriita voidaan selittää? – B. F., Kanada.

Joseph P. Freen kirja ”Archeology and Bible History” antaa kiinnostavan esityksen tästä asiasta sivulla 295: ”Juuri ennenkuin Herra kohtasi Sakkeuksen Jerikossa, hän paransi sokean samalla seudulla. Matteuksessa sanotaan, että hänen parantamisensa tapahtui, kun Kristus lähti Jerikosta, jotavastoin Luukkaassa osoitetaan sen tapahtuneen matkalla Jerikoon. Jotkut ovat esittäneet, että nämä olivat kaksi eri tapausta, ja sekin on mahdollista. Mutta arkeologia on heittänyt lisävaloa tähän näennäiseen ristiriitaan. Ernest Sellin Saksan Itämaisesta Seurasta suoritti kahdennenkymmenennen vuosisadan alussa kaivauksia Jerikon luona (1907–1909). Kaivaukset osoittivat, että Jeesuksen ajan Jeriko oli kaksoiskaupunki. Vanha juutalainen kaupunki oli noin puolentoista kilometrin päässä roomalaisesta kaupungista. Tässä valossa on mahdollista, että Matteus puhuu siitä juutalaisesta kaupungista, mistä Kristus oli lähtenyt, jotavastoin Luukas puhuu roomalaisesta kaupungista, mihin Kristus ei ollut vielä tullut. Ollessaan siis matkalla vanhasta uuteen kaupunkiin Kristus kohtasi ja paransi sokean Bartimeuksen. Jos nämä Matteuksessa, Markuksessa ja Luukkaassa olevat kolme kohtaa tarkoittavat samaa tapausta, niin niissä ei siis ole mitään ristiriitaisuutta, ja jos ne tarkoittavat eri parannustapauksia, niin ei niissä tietenkään ole mitään ristiriitaisuutta.”

Tämä valaisee hyvin sitä, miten tyhmää on väittää, että Raamattu on ristiriitainen, niinkuin jotkut tekevät. Niiden aikojen täydellinen tuntemus, joina nuo tapahtumat sattuivat, selvittää sen, mikä näyttää olevan ristiriitaista, kun sitä katsellaan vuosisatoja myöhemmin ja ilman täyttä olosuhteitten tuntemusta. Nämä näennäiset ristiriitaisuudet todistavat myöskin, ettei Raamatun eri kirjoittajien tai käsikirjoitusten jäljentäjien välillä ollut mitään sopimusta. Jos niin olisi ollut, ei tällaisia näennäisiä ilmeisiä ristiriitaisuuksia, kuin edellämainittu, esiintyisi varmasti koskaan. Se seikka, että tällaisia näennäsiä ristiriitaisuuksia on Raamatussa, todistaa, että sen kirjoittajat eivät ole sopineet keskenään, ja kun täydelliset tosiasiat saatetaan valoon, niin näennäinenkin ristiriitaisuus häviää.