PETTURI

Sellainen, joka pettää jonkun toisen luottamuksen, rikkoo jonkin velvollisuuden tai toimii petollisesti maataan tai hallitsijaansa kohtaan. Halpamaisin Raamatussa mainittu petturi oli ”Juudas Iskariot, josta tuli petturi” (Lu 6:16). Kreikkalainen substantiivi pro·doʹtēs (’kavaltaja, petturi’; verbistä, joka merkitsee ’päästää tai luovuttaa, kavaltaa’) kuvailee sattuvasti Juudasta, sillä sen jälkeen kun hänet oli valittu apostoliksi, hänestä tuli ahne, hänelle tuli tavaksi varastaa (Joh 12:6), ja lopulta hän kavalsi Jeesuksen viranomaisille verrattain pienestä rahasummasta (Mt 26:14–16, 25, 48, 49). Hän ei vain vaarallisen tuntuisessa tilanteessa hetkellisesti jättänyt Kristusta (Mr 14:50) vaan harkitusti kavalsi Jeesuksen niille, jotka tavoittelivat hänen henkeään.

Juutalaisten uskonnollisia johtajia nimitettiin aivan oikein ”kavaltajiksi ja murhaajiksi”, sillä he käyttivät hyväkseen petollista Juudasta, luovuttivat omakätisesti maanmiehensä Kristuksen roomalaisille ja sitten täysin epäoikeudenmukaisesti vastustivat Jeesuksen viattomaksi julistamista ja vaativat hänen surmaamistaan. (Joh 18:28–19:16; Ap 3:13–15; 7:52.)

Toinen tunnettu Raamatussa mainittu esimerkki petturista oli Ahitofel. Vaikka hän oli ollut kuningas Daavidin luotettava neuvonantaja, hän liittyi Absalomin kapinaan. (2Sa 15:12, 31; 16:20–23; vrt. Ps 55:20, 21.) Jumala teki tyhjäksi tuon petollisen neuvonantajan neuvon, minkä johdosta Ahitofel teki itsemurhan (2Sa 17:23). Daavidilla oli ilmeisesti omakohtaisia kokemuksia muistakin, jotka kääntyivät häntä vastaan. Monikollinen heprealainen partisiippimuoto verbistä ba·gadʹ (’menetellä petollisesti’) käännetään joissakin nykykielisissä raamatunkäännöksissä psalmissa 59:5 vastineella ”petturit”: ”Älä osoita suopeutta keillekään vahinkoa aiheuttaville pettureille.” (UM, JB, NE, Mo.) Tämän psalmin päällekirjoitus ilmaisee sen liittyvän aikaan, jolloin Saul lähetti miehiä vartioimaan Daavidin taloa voidakseen surmata hänet (1Sa 19:11–18). Psalmissa 59:5 mainitut ”petturit” ovat siis voineet olla Daavidin tovereita, jotka olivat hylänneet hänet tai jotka olivat valmiita kavaltamaan hänet tuona koettelevana hetkenä. Tai koska jakeessa pyydetään ensin Jumalaa kääntämään huomionsa ”kaikkiin kansakuntiin”, sanalla ”petturit” on saatettu tarkoittaa kaikkia Jumalan tahdon vastustajia, olivatpa he israelilaisia tai eivät.

Toisen Timoteuksen kirjeen 3:1–5:ssä olevassa profetiassa, jossa kuvaillaan ”viimeisinä päivinä” vallitsevia olosuhteita, osoitetaan, että tulisi olemaan monia kavaltajia eli pettureita (kreik. pro·doʹtai). Kristittyjä neuvottiin ’kääntymään pois’ sellaisista, niin kuin sopii niille, jotka pyrkivät olemaan uskollisia ja rehellisiä kaikessa (1Te 2:10; Hpr 13:18).