HEN

(’suosio, suopeus’).

Erään Sefanjan (ei profeetan) poika; yksi niistä, jotka palasivat Babylonin pakkosiirtolaisuudesta. Hänet mainitaan sen komean kruunun yhteydessä, joka oli määrä panna ylimmäisen papin Joosuan päähän ja joka tulisi myöhemmin kuulumaan Henille ja kolmelle muulle muistona Jehovan temppelissä (Sak 6:11, 14).

Hen voidaan todennäköisesti samastaa Sakarjan 6:10:ssä mainittuun Josiaan. Nimen Hen on ajateltu olevan joko 1) erisnimi, 2) nimen Josia lyhenne tai turmeltunut muoto tai 3) yleisnimi. Syyrialaisessa Pešittassa käytetään nimeä Josia sekä Sakarjan 6:10:ssä että 6:14:ssä kuten monissa nykykielisissä käännöksissäkin (Mo, La, AT). Vaikka American Standard Versionin päätekstissä lukee Sakarjan 6:14:ssä: ”Henille, Sefanjan pojalle”, niin alaviitteessä esitetään vaihtoehtoinen lukutapa: ”Tai: [Sefanjan] pojan huomaavaisuuden johdosta.” (Vrt. KR-92, KR-38.) Uuden maailman käännöksen ja muiden käännösten vastine ”Hen” perustuu masoreettiseen tekstiin.