GEBAL

(mahd. ’alue, raja’), gebalilaiset.

1. Gebal, Välimeren rannalla sijainnut foinikialainen kaupunki, samastetaan nykyiseen Jebeiliin, joka on n. 28 km Beirutista pohjoiskoilliseen. Historioitsijat pitävät Gebalia, kreikkalaisten Byblosta, yhtenä Lähi-idän vanhimmista kaupungeista (ks. Jos 13:5, Rbi8, alav.).

Jehova sisällytti ”gebalilaisten maan” niihin alueisiin, jotka Israelin piti vielä ottaa haltuunsa Joosuan päivinä (Jos 13:1–5). Kriitikot ovat takertuneet tähän ja väittäneet sitä epäjohdonmukaisuudeksi, koska Gebalin kaupunki oli kaukana Israelin pohjoispuolella (n. 100 km Danista pohjoiseen) eikä se ilmeisesti koskaan joutunut israelilaisten hallintaan. Jotkut tutkijat ovat esittäneet, että tämän jakeen heprealainen teksti on saattanut vahingoittua, ja heidän mielestään kertomuksessa sanottiin muinoin ”Libanonin vieressä oleva maa” tai ’gebalilaisten rajaan asti’. Tulee kuitenkin huomata myös se, että ne lupaukset, jotka Jehova antoi Joosuan 13:2–7:ssä, olivat ehdollisia. Näin ollen Israel ei oman tottelemattomuutensa vuoksi ehkä koskaan saanut Gebalia (vrt. Jos 23:12, 13).

Gebalilaiset auttoivat Salomoa 11. vuosisadalla eaa. temppelin rakentamiseen tarvittavien materiaalien valmistamisessa (1Ku 5:18). Jehova luettelee ”Gebalin vanhat miehet” niiden joukossa, jotka auttoivat ylläpitämään muinaisen Tyroksen kaupallista mahtia ja kunniaa (Hes 27:9).

2. Psalmissa 83:7 luetellaan Ammonin ja Amalekin ohella toinen Gebal, joka siis ilmeisesti sijaitsi Kuolleenmeren etelä- tai itäpuolella. Vaikka sen tarkkaa sijaintia ei tiedetä, jotkut tutkijat sijoittavat sen Petran lähistölle, n. 100 km Akabanlahdesta pohjoiskoilliseen.