APPI

Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa sanalla ḥam tarkoitetaan aviomiehen isää (1Mo 38:13, 25; 1Sa 4:19, 21) ja sen feminiinimuodolla ḥa·mōtʹ aviomiehen äitiä (vaimon anoppia) (Ru 1:14; Mi 7:6).

Heprean kielen verbi ḥa·tanʹ merkitsee ’lankoutua’ (5Mo 7:3; 1Sa 18:20–27; 1Ku 3:1; 2Ai 18:1). Miehen apesta, vaimon isästä, käytetään maskuliinista partisiippimuotoa verbistä ḥa·tanʹ. Sen feminiininen partisiippimuoto tarkoittaa anoppia (5Mo 27:23).

Koska kihlautuneita pidettiin yhteen liittyneinä, vaikka heitä ei ollutkaan vielä yhdistetty avioliittoon, naista sanottiin miehen vaimoksi (Tu 14:20). Miestä sanottiin sen vuoksi ”vävyksi” (verbistä ḥa·tanʹ johdettu substantiivi), olipa avioliiton solmiminen viety päätökseen (Tu 19:5; 1Sa 22:14; Ne 6:18; 13:28) tai olipa se vasta suunnitteilla, niin kuin Lootin ”vävyjen” tapauksessa (1Mo 19:12, 14; vrt. Tu 15:6). Lootin tyttäret olivat vasta kihloissa, sillä muutoin he olisivat mitä todennäköisimmin olleet aviomiestensä luona eivätkä asuneet isänsä talossa. Se että nuo kaksi miestä eivät olleet varsinaisia vaan vasta tulevia vävyjä (eli siis kihloissa mutta eivät vielä naimisissa Lootin tyttärien kanssa), käy ilmi hepreankielisestä tekstistä, joka voidaan kääntää: ”[Lootin] vävyt, joiden oli määrä ottaa [tai: ”oli aikomus ottaa”, KR-38] hänen tyttärensä.” (1Mo 19:14, UM; vrt. Väl, KR-1776.)

Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa sana pen·the·rosʹ käännetään vastineella ”appi” (Joh 18:13) ja feminiinimuoto pen·the·raʹ vastineella ”anoppi” (Mt 8:14; 10:35; Mr 1:30; Lu 4:38; 12:53). (Ks. MINIÄ.)