SYMBAALIT

Nykyisiä orkesterilautasia muistuttava Raamatun aikainen lyömäsoitin, jolla säestettiin harppua, trumpettia ja muita instrumentteja (2Sa 6:5; 1Ai 15:28; 2Ai 5:12, 13). Kaksi symbaaleista käytettyä heprealaista sanaa (tsel·tselimʹ ja metsil·taʹjim) tulevat juuresta tsa·lalʹ ’soida, väristä’ (1Sa 3:11; Hab 3:16). 1. Aikakirjan 15:19:n mukaan Jehovan temppelin symbaalit oli tehty kuparista, mutta sen enempää niitä ei Raamatussa kuvailla. Eräästä muinaisegyptiläisestä haudasta on löydetty symbaalipari, joka voi olla vähän samantyyppinen kuin Raamatun aikaiset symbaalit. Näiden symbaalien halkaisija on n. 14 cm, niiden keskellä on kädensijat, ja ne on valmistettu kuparista, johon on sekoitettu aavistuksen verran hopeaa.

Psalmi 150:5 osoittaa, että Israelissa on ehkä ollut useamman tyyppisiä symbaaleja. Kun tämä sana esiintyy tässä raamatunkohdassa ensimmäisen kerran, puhutaan ”sointuvista symbaaleista”, mutta toisessa esiintymiskohdassa käytetään ilmausta ”kalskahtelevat symbaalit”. Koska tämän laulun jakeiden 3 ja 4 kussakin säkeessä mainitaan yksi tai useampia eri soittimia, jakeen 5 ensimmäinen säe voisi hyvinkin viitata pienempiin, heleäsointisiin symbaaleihin ja toinen halkaisijaltaan suurempiin symbaaleihin, joista lähtee kovempi, matalampi ääni, kun niitä lyödään voimakkaasti yhteen.

Apostoli Paavali käyttää kielikuvaa ”kalskahtelevasta symbaalista” valaistakseen sitä, kuinka pinnallista ihmisen kielilläpuhuminen on, jos hänen vaikuttimenaan ei ole rakkaus (1Ko 13:1). Muut viittaukset symbaaleihin, jo edellä mainittujen lisäksi, liittyvät Jehovan palvontaan (1Ai 13:8; 16:5, 42; 25:1, 6; 2Ai 29:25; Esr 3:10; Ne 12:27). Temppelipalveluksessa soittajina käytettiin valmennettuja leeviläisiä (1Ai 16:4, 5, 42). Jotkut tutkijat ovat taipuvaisia uskomaan, että ainoastaan leeviläiset, elleivät peräti vain papit, soittivat symbaaleja, mutta psalmi 150:1, 5 viitannee siihen, että ne olivat yleisemmässä käytössä: ”Ylistäkää Jahia! – – Ylistäkää häntä – – symbaalein.”