AMASJA
(’Jehova on voimakas’).
1. Merarin sukuun kuulunut leeviläinen; Hilkian poika, Hasabjan isä. Yksi hänen jälkeläisistään johti laulamista tabernaakkelin edessä Daavidin aikana. (1Ai 6:31, 32, 45.)
2. Juudan kuningas, joka nousi valtaistuimelle 858 eaa. 25-vuotiaana ja hallitsi 29 vuotta isänsä Joasin salamurhasta lähtien. Hänen äitinsä oli Jehoaddin (Jehoaddan) ja hänen vaimonsa Jekolja. (2Ku 14:1, 2; 15:2; 2Ai 25:1; 26:3.) Valtakunnan ollessa lujasti hänen käsissään hän teloitti ne, jotka olivat murhanneet hänen isänsä, mutta noudatti Mooseksen lakia eikä rangaissut heidän poikiaan (2Ku 14:5, 6; 5Mo 24:16). Hänen hallituskaudelleen oli jossakin määrin tunnusomaista into tosi palvonnan puolesta, mutta ei ”ehyin sydämin”, ja lisäksi jotkin vakavat puutteet aiheuttivat onnettomuutta sekä hänelle itselleen että Juudan kansakunnalle. Kertomus hänen hallituskaudestaan käsittelee pääasiassa kahta sotaretkeä. (2Ai 25:2.)
Aluksi Amasja menestyi sotiessaan Edomia eli Seiriä vastaan, jolloin hänen käytettävissään oli 300000 miestä Juudasta ja Benjaminista. Lisäksi hän oli pestannut 100000 palkkasoturia Israelista, mutta erään Jumalan miehen kehotuksesta hän maksoi heille heidän palkkansa ja lähetti heidät takaisin kotiin. Jehova soi Amasjalle loistavan voiton Suolalaaksossa antamalla hänen surmata 20000 vihollista ja valloittaa Selan, jolle hän antoi nimen Jokteel. Amasja vei kuitenkin mukanaan Seirin jumalat ja alkoi palvoa niitä, mikä sytytti Jehovan suuttumuksen häntä kohtaan: ”Miksi olet etsinyt tuon kansan jumalia, jotka eivät vapauttaneet omaa kansaansa sinun kädestäsi?” Amasja kuitenkin vain pahensi tilannetta vaientamalla Jehovan profeetan. (2Ku 14:7; 2Ai 25:5–16.)
Amasjan toinen sotaretki oli yhtä murhenäytelmää alusta loppuun saakka. Ne 100000 israelilaista, jotka oli lähetetty pois, tekivät yllätyshyökkäyksiä Juudan kaupunkeihin paluumatkallaan pohjoiseen. Kenties tämä yllytti Amasjaa esittämään Joasille, voimakkaan pohjoisen valtakunnan kuninkaalle, tyhmän haasteen: ”Tule. Mitelkäämme toisiamme.” Joas vastasi, että piikkisen rikkakasvin olisi tyhmää uhmata jyhkeää setriä vain joutuakseen villieläimen tallattavaksi! Amasja kieltäytyi kuuntelemasta; hän oli ilmeisesti tuoreen voittonsa pöyhistämä, ja Jehova oli tuominnut Amasjan kärsimään tappion tämän harjoittaman epäjumalanpalveluksen vuoksi. Taisteluun ryhdyttiin Bet-Semesissä, Juudan joukot pakenivat, Amasja otettiin vangiksi, Jerusalemin muuria revittiin n. 180 m, ja paljon temppelin aarteita sekä monia panttivankeja vietiin Samariaan. (2Ku 14:8–14; 2Ai 25:13, 17–24.)
Sen jälkeen kun Amasja kääntyi pois Jehovan palvonnasta, häntä vastaan tehtiin salaliitto, jonka takia hän joutui lopulta pakenemaan Lakisiin. Siellä salaliittolaiset surmasivat hänet. Amasjan jälkeen tuli kuninkaaksi hänen 16-vuotias poikansa Asarja (Ussia). (2Ku 14:17–21; 2Ai 25:25–28.)
3. Betelissä toiminut vasikanpalvonnan pappi, joka valitti Jerobeam II:lle, että profeetta Aamos oli kapinan lietsoja. Hän yritti itse pelotella Aamosta, niin että tämä olisi palannut Juudaan. Profeetta piti kuitenkin pintansa ja kertoi Amasjalle, että tämän vaimosta tulisi portto, hänen lapsensa kaatuisivat miekkaan ja hän itse kuolisi epäpuhtaalla maalla. (Am 7:10–17.)
4. Josan isä, Simeonin heimoa. Josa laskettiin kuuluvaksi niihin johtomiehiin, jotka puhdistivat Gedorin lähellä sijainneen laakson Meunimista ja haamilaisista Hiskian päivinä. (1Ai 4:24, 34, 38–41.)