Mitä opetuslapsilta odotetaan?

Jeesus on opettanut tärkeitä asioita ollessaan aterialla fariseusten johtajan luona. Kun hän jatkaa matkaa kohti Jerusalemia, hänen kanssaan kulkee suuria ihmisjoukkoja. Haluavatko he aidosti tulla hänen seuraajikseen riippumatta siitä, mitä se saattaa heiltä vaatia?

Jeesus sanoo matkalla jotain, mistä jotkut voivat järkyttyä: ”Jos joku tulee minun luokseni eikä vihaa isäänsä, äitiään, vaimoaan, lapsiaan, veljiään ja sisariaan, vieläpä omaa elämäänsäkin, hän ei voi olla minun opetuslapseni.” (Luukas 14:26.) Mitä Jeesus tarkoittaa?

Jeesus ei tarkoita, että hänen seuraajiensa pitäisi vihata sukulaisiaan. Hän tarkoittaa sitä, että heitä tulee rakastaa vähemmän kuin Jeesusta. Jeesuksen seuraajat eivät saa olla sen miehen kaltaisia, joka aiemmassa vertauksessa kieltäytyi tärkeästä illalliskutsusta siksi, että oli mennyt juuri naimisiin (Luukas 14:20). Juutalaisten esi-isän Jaakobin vaimoista sanottiin, että Leaa ”vihattiin” ja Raakelia rakastettiin, koska Jaakob rakasti Leaa vähemmän kuin hänen sisartaan Raakelia (1. Mooseksen kirja 29:31, alaviite).

Jeesuksen sanojen mukaan opetuslapsen tulee vihata ”omaa elämäänsäkin”. Aidon opetuslapsen pitää siis rakastaa Jeesusta enemmän kuin elämäänsä ja olla valmis jopa luopumaan siitä, jos se olisi välttämätöntä. Kristuksen opetuslapseksi tuleminen tuo selvästi vakavan vastuun, eikä siihen pidä suhtautua kevyesti. Sitä täytyy harkita tarkkaan.

Opetuslapsi voi kohdata vaikeuksia ja vainoa, sillä Jeesus sanoo: ”Se joka ei kanna kidutuspaaluaan ja tule minun perässäni, ei voi olla minun opetuslapseni.” (Luukas 14:27.) Jeesuksen aidon opetuslapsen täytyy tosiaan olla halukas kärsimään kuten Jeesus. Jeesus on aikaisemmin kertonut, että hänen vihollisensa jopa tappaisivat hänet.

Niiden jotka kulkevat Jeesuksen kanssa kohti Jerusalemia, täytyy miettiä erittäin huolellisesti, mitä opetuslapsena oleminen merkitsee. Jeesus korostaa tätä kertomalla vertauksen: ”Esimerkiksi jos joku teistä haluaa rakentaa tornin, eikö hän ensin istu laskemaan kustannuksia nähdäkseen, onko hänellä varaa tehdä se loppuun? Muuten hän saattaisi laskea sen perustuksen mutta ei pystyisi saamaan sitä valmiiksi.” (Luukas 14:28, 29.) Ennen Kristuksen opetuslapseksi tuloa täytyy siis olla varma siitä, että kantaa päätöksestään täyden vastuun. Jeesus havainnollistaa tätä toisella vertauksella:

”Jos kuningas lähtee sotimaan toista kuningasta vastaan, eikö hän ensin istu neuvottelemaan, pystyykö hän kohtaamaan 10 000 sotilaalla sen, joka tulee häntä vastaan 20 000:lla? Ellei hän pysty, hän lähettää lähettiläsjoukon hieromaan rauhaa, kun tuo toinen on vielä kaukana.” Jeesus kertoo, mikä on vertauksen opetus: ”Samoin tekin voitte olla varmoja, että kukaan teistä ei voi olla minun opetuslapseni, ellei hän sano jäähyväisiä kaikelle, mitä hän omistaa.” (Luukas 14:31–33.)

Jeesuksen sanat eivät tietenkään koske vain niitä, jotka kulkevat hänen kanssaan, vaan kaikkia, jotka oppivat tuntemaan hänet. Jos he haluavat olla hänen opetuslapsiaan, heidän täytyy olla valmiita luopumaan kaikesta, mitä heillä on – omaisuudestaan ja jopa elämästään. Tämä vaatii varmasti paljon ajattelemista ja rukoilemista.

Seuraavaksi Jeesus siirtyy aiheeseen, jota hän sivusi vuorisaarnassa, kun hän sanoi opetuslapsiaan ”maan suolaksi” (Matteus 5:13). Kirjaimellista suolaa käytetään säilömiseen, joten hän tarkoitti luultavasti sitä, että opetuslapsilla olisi muihin hyvä, hengellistä ja moraalista turmeltumista estävä vaikutus. Nyt kun hänen palveluksensa on jo loppusuoralla, hän sanoo: ”Suola on tietenkin erinomaista, mutta jos se menettää makunsa, millä siitä saadaan taas suolaista?” (Luukas 14:34.) Kuulijat tietävät, että kaikki saatavilla oleva suola ei ole puhdasta, koska sen seassa on maa-ainesta, mikä tekee siitä käyttökelvotonta.

Näin Jeesus osoittaa, että nekään, jotka ovat olleet jo pitkään hänen opetuslapsiaan, eivät saa menettää päättäväisyyttään. Jos niin kävisi, heistä tulisi hyödyttömiä kuten suolasta, joka on menettänyt makunsa. Ihmiset voisivat tämän vuoksi pilkata heitä. Kaiken lisäksi he menettäisivät Jumalan hyväksynnän ja aiheuttaisivat häpeää hänen nimelleen. On tärkeää välttää joutumasta tuollaiseen tilanteeseen, ja siksi Jeesus sanoo: ”Se jolla on korvat kuunnella, kuunnelkoon.” (Luukas 14:35.)