”Tuomion hetki” on tullut

ILMESTYSKIRJASSA, Raamatun viimeisessä kirjassa, ilmoitetaan, että keskitaivaalla lentävällä enkelillä on ”julistettavana ikuinen hyvä uutinen iloisena sanomana”. Tuo enkeli sanoo suurella äänellä: ”Pelätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut.” (Ilmestys 14:6, 7.) Tähän ”tuomion hetkeen” sisältyy sekä Jumalan tuomioiden julistaminen että niiden toimeenpano. ”Hetki” on suhteellisen lyhyt ajanjakso. Tuomioiden toimeenpanoon huipentuvat ”viimeiset päivät”, joita elämme parhaillaan (2. Timoteukselle 3:1).

”Tuomion hetki” on hyvä uutinen niille, jotka rakastavat vanhurskautta. Sen aikana Jumala tuo huojennuksen palvelijoilleen, jotka ovat kokeneet kovia tässä väkivaltaisessa, rakkaudettomassa asiainjärjestelmässä.

Ennen kuin ”tuomion hetki” päättyy nykyisen pahan asiainjärjestelmän tuhoon, meitä kehotetaan painokkaasti: ”Pelätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia.” Noudatatko sinä tätä kehotusta? Se merkitsee paljon enemmän kuin vain sen sanomista, että uskoo Jumalaan (Matteus 7:21–23; Jaakobin kirje 2:19, 20). Oikeanlainen Jumalan pelko saa meidät osoittamaan syvää kunnioitusta häntä kohtaan. Se kääntää meidät pois pahasta (Sananlaskut 8:13). Se auttaa meitä rakastamaan hyvää ja vihaamaan pahaa (Aamos 5:14, 15). Jos kunnioitamme Jumalaa, kuuntelemme häntä tarkoin. Emme anna muun toiminnan viedä kaikkea aikaamme, niin ettemme ehdi lukea hänen Sanaansa Raamattua säännöllisesti. Luotamme häneen kaikissa tilanteissa ja koko sydämestämme (Psalmit 62:8; Sananlaskut 3:5, 6). Ne jotka todella kunnioittavat häntä, tunnustavat, että taivaan ja maan Luojana hän on Kaikkeuden Suvereeni, ja hyväksyvät hänet rakkaudesta oman elämänsä Suvereeniksi. Jos huomaamme, että meidän pitäisi kiinnittää näihin asioihin enemmän huomiota, tehkäämme niin viipymättä.

Enkelin julistama tuomion toimeenpanon aika tunnetaan myös ”Jehovan päivänä”. Samanlainen ”päivä” koitti muinaiselle Jerusalemille vuonna 607 eaa., koska sen asukkaat eivät noudattaneet varoituksia, joita Jehova oli esittänyt profeettojensa välityksellä. He eivät uskoneet, että Jehovan päivä olisi lähellä, ja siksi heidän henkensä oli vielä suuremmassa vaarassa. Jehova oli varoittanut heitä: ”Se on lähellä ja tulee hyvin kiireesti.” (Sefanja 1:14.) ”Jehovan päivä” koitti myös muinaiselle Babylonille vuonna 539 eaa. (Jesaja 13:1, 6). Sen asukkaat luottivat linnoitukseensa ja jumaliinsa eivätkä piitanneet Jehovan profeettojen esittämistä varoituksista. Mahtava Babylon kukistui yhdessä yössä meedialaisten ja persialaisten käsissä.

Mitä meidän edessämme on nykyään? Odotettavissa on vielä laajamittaisempi ”Jehovan päivä” (2. Pietarin kirje 3:11–14). Jumala on julistanut tuomion ”Suurelle Babylonille”. Enkeli ilmoittaa Ilmestyksen 14:8:n mukaan: ”Suuri Babylon on kukistunut.” Tämä on jo toteutunut. Suurella Babylonilla ei ole enää otetta Jehovan palvojiin. Sen turmeltuneisuus ja osallisuus sotiin on paljastettu julkisesti. Nyt sen lopullinen tuho on lähellä. Siksi Raamattu kehottaa ihmisiä kaikkialla: ”Lähtekää siitä [Suuresta Babylonista] ulos, – – jos ette tahdo osallistua hänen kanssaan hänen synteihinsä ja jos ette tahdo saada osaa hänen vitsauksistaan. Sillä hänen syntinsä ovat kasaantuneet aina taivaaseen saakka, ja Jumala on palauttanut mieleensä hänen epäoikeudenmukaiset tekonsa.” (Ilmestys 18:4, 5.)

Mikä on Suuri Babylon? Se on maailmanlaajuinen uskonnollinen järjestelmä, jolla on samanlaisia ominaispiirteitä kuin muinaisella Babylonilla (Ilmestys, luvut 17 ja 18). Mietihän joitakin yhtäläisyyksiä:

• Muinaisen Babylonin papit osallistuivat monin tavoin maan politiikkaan. Sama pätee moniin nykyajan uskontoihin.

• Babylonin papit tukivat usein maansa sotatoimia. Nykyajan uskontojen edustajat ovat monesti olleet ensimmäisinä siunaamassa sotaan lähteviä joukkoja.

• Muinaisen Babylonin opetukset ja tavat tekivät kansasta räikeän moraalittoman. Kun nykyajan uskonnolliset johtajat vähät välittävät Raamatun moraalinormeista, moraalittomuus rehottaa niin pappien kuin maallikkojenkin keskuudessa. Huomionarvoinen on myös se seikka, että koska Suuri Babylon myy itseään maailmalle ja sen poliittisille järjestelmille, sitä kuvaillaan Ilmestyskirjassa portoksi.

• Raamatussa sanotaan myös, että Suuri Babylon elää ”häpeämättömässä ylellisyydessä”. Muinaisessa Babylonissa temppeli hankki omistukseensa paljon maata ja papit harjoittivat merkittävää liiketoimintaa. Nykyään Suurella Babylonilla on palvontapaikkojen lisäksi monia liikeyrityksiä ja paljon omaisuutta. Sen opetukset ja pyhäpäivät rikastuttavat sekä sitä itseään että muuta liikemaailmaa.

• Muinaisessa Babylonissa käytettiin paljon jumalankuvia ja magia ja noituus olivat yleisiä. Tilanne on nykyään samanlainen monissa maissa. Kuolemaa pidettiin Babylonissa porttina toisenlaiseen elämään. Tuo kaupunki oli täynnä jumaluuksille omistettuja temppeleitä ja pyhäkköjä, mutta Jehovan palvojia vastustettiin. Samat näkemykset ja tavat ovat tunnusomaisia Suurelle Babylonille.

Muinaisina aikoina Jehova käytti voimakkaita poliittisia valtoja ja sotilasmahteja niiden rankaisemiseen, jotka itsepintaisesti halveksuivat häntä ja hänen tahtoaan. Assyrialaiset tuhosivat Samarian vuonna 740 eaa. Babylonialaiset hävittivät Jerusalemin vuonna 607 eaa. ja roomalaiset vuonna 70 ya. Meedialaiset ja persialaiset valloittivat vuorostaan Babylonin vuonna 539 eaa. Raamattu kertoo ennalta meidän ajastamme, että poliittiset vallat hyökkäävät kuin peto ”porttoa” vastaan ja riisuvat sen alastomaksi paljastaen siten sen todellisen luonnon. Ne tuhoavat sen kokonaan. (Ilmestys 17:16.)

Ryhtyvätkö maailman vallanpitäjät todella tähän? Raamatussa sanotaan, että ’Jumala panee sen heidän sydämeensä’ (Ilmestys 17:17). Se tulee olemaan äkillinen, yllättävä ja järkyttävä tapahtuma, jota ei ole osattu odottaa.

Mitä sinun täytyy tehdä? Mieti, pidätkö yhä kiinni uskonnosta, jonka opetukset ja tavat osoittavat sen olevan osa Suurta Babylonia. Jollet kuulu mihinkään uskontokuntaan, voit silti tutkia itseäsi nähdäksesi, onko jotain Suuren Babylonin hengestä tarttunut sinuun. Miten tuo henki ilmenee? Löyhän moraalin suvaitsemisena; tavaran, omaisuuden ja nautintojen rakastamisena Jumalan rakastamisen sijaan; tahallisena piittaamattomuutena Jehovan sanaa kohtaan (vaikka vain pieniltä tuntuvissa asioissa). Tutki itseäsi tarkoin.

Jotta saisimme Jehovan suosion, on erittäin tärkeää, että sekä toimintamme että sydämemme halut osoittavat meidän olevan täysin erossa Suuresta Babylonista. Aikaa ei ole hukattavissa. Varoittaessaan lopun äkillisyydestä Raamattu sanoo: ”Näin heitetään rajusti pois Babylon, se suuri kaupunki, eikä sitä löydetä enää koskaan.” (Ilmestys 18:21.)

Eikä tässä kaikki. ”Tuomion hetkellä” Jehova Jumala vaatii tilille myös maailmanlaajuisen poliittisen järjestelmän, vallanpitäjät ja kaikki ne, jotka eivät välitä Jehovalle kuuluvasta hallitusvallasta, jota hän käyttää Jeesuksen Kristuksen käsissä olevan taivaallisen Valtakunnan välityksellä (Ilmestys 13:1, 2; 19:19–21). Danielin 2:20–45:n profeetallisessa näyssä poliittiset vallat muinaisen Babylonin päivistä nykyaikaan asti kuvataan jättimäisenä patsaana, jossa on kultaa, hopeaa, kuparia, rautaa ja savea. Siinä ennustetaan meidän ajastamme: ”Taivaan Jumala pystyttää valtakunnan, joka ei ikinä tuhoudu.” Sitten siinä ilmoitetaan, mitä muuta tuo Valtakunta tekee Jehovan ”tuomion hetkellä”: ”Se murskaa kaikki nämä [ihmisten] valtakunnat ja tekee niistä lopun, ja se itse pysyy aikojen hämärään asti.” (Daniel 2:44.)

Raamattu varoittaa tosi palvojia rakastamasta ”sitä, mikä maailmassa on”, eli tämän tosi Jumalasta vieraantuneen maailman elämäntyyliä (1. Johanneksen kirje 2:15–17). Näkyykö sinun päätöksistäsi ja toiminnastasi, että kannatat tinkimättä Jumalan valtakuntaa? Onko se tosiaan elämässäsi etusijalla? (Matteus 6:33; Johannes 17:16, 17.)

[Tekstiruutu s. 14]

Milloin loppu koittaa?

”Hetkenä, jota ette sellaiseksi luule, Ihmisen Poika tulee.” (Matteus 24:44.)

”Pysykää – – valveilla, sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä.” (Matteus 25:13.)

”Se ei myöhästy.” (Habakuk 2:3.)

[Tekstiruutu s. 14]

Toimisitko toisin jos tietäisit ajankohdan?

Käyttäisitkö elämäsi toisella tavalla, jos tietäisit varmasti, että Jumalan tuomioita ei pantaisi toimeen vielä muutamaan vuoteen? Oletko hidastanut tahtia Jehovan palveluksessa siksi, että odotit tämän vanhan järjestelmän lopun koittavan jo aiemmin? (Heprealaisille 10:36–38.)

Koska emme tiedä tarkkaa ajankohtaa, meillä on tilaisuus osoittaa, että palvelemme Jumalaa puhtaista vaikuttimista. Ne jotka tuntevat Jehovan, ymmärtävät, että viime hetken innokkuus ei tee vaikutusta Jumalaan, joka näkee sydämen (Jeremia 17:10; Heprealaisille 4:13).

Jehova on aina ensi sijalla niiden elämässä, jotka todella rakastavat häntä. Tosi kristityt tekevät ansiotyötä kuten muutkin ihmiset, mutta heillä ei ole tavoitteena rikastua vaan hankkia elämän välttämättömyydet ja hieman ylimääräistä käytettäväksi toisten hyväksi (Efesolaisille 4:28; 1. Timoteukselle 6:7–12). He myös rentoutuvat tervehenkisesti ja järjestävät vaihtelua arkeen, mutta tarkoituksena on virkistyä eikä vain toimia samalla tavalla kuin muutkin (Markus 6:31; Roomalaisille 12:2). Jeesuksen Kristuksen tavoin he saavat iloa Jumalan tahdon tekemisestä (Psalmit 37:4; 40:8).

Tosi kristityt haluavat elää ja palvella Jehovaa ikuisesti. Tämän tulevaisuudentoivon arvoa ei vähennä se, että he joutuvat odottamaan joitakin siunauksia hieman pitempään kuin jotkut ehkä ajattelivat.

[Tekstiruutu/Kuva s. 15]

Suvereeniutta koskeva kiistakysymys

Jotta voisimme ymmärtää, miksi Jumala sallii niin paljon kärsimystä, meidän täytyy ymmärtää suvereeniutta koskeva kiistakysymys. Suvereeniudella tarkoitetaan ylintä valtaa.

Luojana Jehovalla on oikeus hallita maata ja kaikkia sen asukkaita. Raamatussa kerrotaan, että ihmiskunnan historian alussa Jehovan suvereeniutta vastaan kuitenkin hyökättiin. Saatana Panettelija väitti, että Jehova oli liian rajoittava, että Hän oli valehdellut ensimmäisille esivanhemmillemme siitä, mitä tapahtuisi, jos he sivuuttaisivat Jumalan lain ja toimisivat niin kuin itse halusivat, ja että heidän olisi parempi hallita itseään erossa Jumalasta. (1. Mooseksen kirja, luvut 2 ja 3.)

Jos Jumala olisi tuhonnut kapinalliset saman tien, se olisi ollut näyte hänen voimastaan mutta ei olisi ratkaissut herätettyjä kiistakysymyksiä. Tuhoamisen sijasta Jehova on antanut kaikkien älyllisten luomusten nähdä, mitä kapinasta on seurannut. Tästä on koitunut kärsimyksiä, mutta toisaalta ajan kuluminen on mahdollistanut syntymämme.

Tämän lisäksi Jehova järjesti rakkaudellisesti ja itselleen kalliiseen hintaan niin, että ne jotka tottelisivat häntä ja uskoisivat hänen Poikansa lunastusuhriin, vapautuisivat synnistä ja sen seurauksista ja saisivat elää paratiisissa. Tarpeen vaatiessa tämä toteutuisi ylösnousemuksen välityksellä.

Kun kiistakysymyksen ratkaisemiseen on annettu aikaa, Jumalan palvelijoilla on myös ollut tilaisuus osoittaa, että he pystyvät vastaamaan hänen rakkauteensa ja todistamaan nuhteettomuutensa hänen edessään kaikissa olosuhteissa. On erittäin tärkeää ratkaista Jumalan suvereeniutta koskeva kiistakysymys sekä siihen liittyvä kysymys ihmisen nuhteettomuudesta, jotta lakia kunnioitettaisiin koko kaikkeudessa. Muutoin tosi rauha ei olisi koskaan mahdollinen.a

[Alaviite]

[Kuva]

Maailmanlaajuinen poliittinen hallintojärjestelmä kohtaa loppunsa