Puheenaiheena sää

ASUITPA missä tahansa ja olitpa kuka tahansa, niin sää vaikuttaa elämääsi. Jos näyttää tulevan helteinen ja aurinkoinen päivä, pukeudut kevyesti. Jos ilma on kylmä, pukeudut takkiin ja hattuun. Entäpä jos sataa? Otat sateenvarjosi.

Joskus sää ilahduttaa meitä, joskus taas se pettää toiveemme. Aina silloin tällöin siitä tulee tappaja pyörremyrskyjen, kuivuuden, lumimyrskyjen tai monsuunien muodossa. Me joko pidämme säästä tai inhoamme sitä, moitimme sitä tai olemme välittämättä siitä, mutta emme silti koskaan pääse siitä eroon. Sää vaikuttaa meihin läpi elämämme, synnyinpäivästämme kuolinpäiväämme asti.

Joku on joskus sutkauttanut: ”Kaikki puhuvat säästä, mutta kukaan ei tee sille mitään.” On tosiaankin aina näyttänyt siltä, että sää ei kerta kaikkiaan ole meidän vallassamme. Monet tiedemiehet ovat kuitenkin yhä enemmän sitä mieltä, ettei asianlaita enää ole näin. He sanovat, että hiilidioksidin ja muiden kaasujen kerääntyminen ilmakehään on aiheuttamassa muutosta pitkän aikavälin sääoloissamme – ilmastossamme.

Millä tavoin ilmasto on asiantuntijoiden mukaan muuttumassa? Todennäköisesti luotettavimman vastauksen saamme maailman ilmastontutkijoiden yhteistyöelimeltä IPCC:ltä, joka on käyttänyt hyväksi yli 2500 ilmastotieteilijän, ekonomistin ja riskianalyysien tekijän asiantuntemusta. He edustavat 80:tä eri maata. Vuonna 1995 julkaisemassaan raportissa IPCC oli tullut siihen tulokseen, että maapallon ilmasto on lämpenemässä. Jollei tilanne muutu, lämpötila saattaa nousta ensi vuosisadalla jopa 3,5 astetta.

Muutama ylimääräinen aste ei ehkä tunnu niin suurelta asialta, että sen takia kannattaisi olla huolissaan, mutta pienikin lämpötilanmuutos maailman ilmastossa voi osoittautua tuhoisaksi. Monet näkevät tulevan vuosisadan seuraavanlaisena.

Poikkeusilmiöt alueellisissa säätiloissa. Joillakin alueilla voivat kuivuuskaudet muuttua pitemmiksi, kun taas muualla voivat sademäärät kasvaa. Myrskyt ja tulvat voivat olla ankarampia, ja pyörremyrskyt voivat aiheuttaa enemmän vahinkoa. Tulvat ja nälänhätä vaativat jo nykyään miljoonia ihmishenkiä, mutta ilmaston lämpeneminen voi suuresti lisätä kuolonuhrien määrää.

Terveysriskien lisääntyminen. Helteisiin liittyvät sairaudet ja kuolemantapaukset voivat lisääntyä tuntuvasti. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan ilmaston lämpeneminen voi laajentaa sellaisten hyönteisten levinneisyysaluetta, jotka aiheuttavat trooppisia tauteja, esimerkiksi malariaa ja denguekuumetta. Eikä tässä kaikki. Vetenä ja lumena tulevien sateitten määrän muuttuminen pienentää joillakin alueilla makean veden varastoja, mikä vuorostaan voi aiheuttaa joidenkin veden ja ruoan mukana leviävien tautien ja loisten lisääntymistä.

Luonnontilaisten alueitten vaarantuminen. Lämpötilojen kohoaminen ja sademäärien muuttuminen voivat olla vaaraksi metsille ja kosteikoille, jotka suodattavat vettä ja ilmaa. Metsäpaloja voi olla yhä useammin, ja ne voivat olla aiempaa voimakkaampia.

Merenpinnan kohoaminen. Alavilla rannikkoalueilla asuvien olisi pakko muuttaa muualle, ellei ryhdytä kalliisiin hankkeisiin merenrantojen patoamiseksi. Jotkin saaret peittyisivät veden alle.

Onko tällainen pelko aiheellista? Onko maapallon ilmasto lämpenemässä? Jos on, niin onko se ihmisten syytä? Koska kyse on näin suurista asioista, ei ole ihme, että asiantuntijat väittelevät kiivaasti näistä kysymyksistä. Kahdessa seuraavassa kirjoituksessa syvennytään joihinkin näistä ongelmista ja tarkastellaan sitä, onko meidän syytä olla huolissamme planeettamme tulevaisuudesta.