Nauti hölkkäämisestä mutta varo riskejä!
18-VUOTIAS nuori tarvitsi ”yhä pitempiä matkoja saadakseen juoksemishalunsa tyydytettyä”, kirjoitetaan saksalaisessa Süddeutsche Zeitung -sanomalehdessä. Kello 2.00 ja 6.00 hänellä oli tapana juosta kummallakin kerralla ”parikymmentä kilometriä ennen kuin palasi takaisin sänkyyn, rauhoittuneena ja tyytyväisenä”. Tapaus ei ole mitenkään ainutlaatuinen, sillä monissa maissa tutkijat käsittelevät parhaillaan tapauksia, joissa hölkkääjä on tullut riippuvaiseksi endorfiinista. Miten sellainen riippuvuus voi kehittyä?
Tutkijat ovat saaneet selville, että jatkuvan ja pitkäaikaisen fyysisen rasituksen vaikutuksesta muodostuu lihashermoissa endorfiinia. Endorfiinit ovat endogeenisia (sisäsyntyisiä) rauhoitteita, jotka saavat aikaan hyvänolontunteen – himohölkkääjille toisinaan hyvinkin voimakkaana. Wildor Hollmann, joka on kansainvälisen urheilulääketieteen yhdistyksen puheenjohtaja, väittää: ”Siitä, tuleeko näistä morfiinin kaltaisista aineista riippuvaiseksi vai ei, käytiin pitkään jonkinlaista kiistelyä. Nyt se on todistettu tosiasia.” Näyttää siis siltä, että hyvin pitkien matkojen juokseminen tai hölkkääminen – tietenkin myös muunlainen äärimmäisen kova rasitus – on luonnostaan vaarallista.
Voiko äärimmäisen koviin urheilusuorituksiin liittyä muita terveysvaaroja? Kyllä voi. Muistat ehkä tarinan kreikkalaisesta sanansaattajasta, joka juoksi Marathonista Ateenaan 2500 vuotta sitten. Legendan mukaan hän lyyhistyi maahan ja kuoli heti tuotuaan Ateenaan uutisen siitä, että kreikkalaiset olivat voittaneet persialaiset. Tutkijoiden mukaan kertomus on eräs esimerkki lihaksissa esiintyvistä endorfiineista. Heidän mukaansa pitkäaikaiset, raskaat liikuntajaksot voivat johtaa sydämen äkilliseen pysähdykseen ja kuolemaan, koska endorfiinit vähentävät kipuaistimuksia. Esimerkiksi normaalioloissa juoksija yleensä pysähtyy tuntiessaan voimakasta kipua rinnassaan, minkä vuoksi sydän asiantuntijoiden mukaan pääsee useimmiten palautumaan tavanomaiseen rytmiinsä. Mutta äärimmäisen fyysisen ponnistelun aikana endorfiinit heikentävät kipuaistimuksia, minkä vuoksi juoksija ei havaitse ruumiin lähettämiä varoitusmerkkejä. Se voi johtaa tuhoisiin seurauksiin.
Tasapainoinen liikunta on sen sijaan terveellistä, ja sellaisen liikunnan aikana vapautuvat endorfiinit vaikuttavat nähtävästi myönteisesti. Eräs nainen, joka hölkkää säännöllisesti, kertoo: ”Aiemmin otin lääkkeitä, mutta nyt lähden juoksemaan, jos tunnen oloni kurjaksi.” Reipas kävely tai juoksu saattaa tosiaan auttaa karkottamaan masennuksen tai ainakin tulemaan sen kanssa toimeen. Endorfiineilla näyttää olevan osuutensa siihen. Liikunta on vaarallista vain silloin, kun siinä mennään liian pitkälle (vrt. 1. Timoteukselle 4:8).