Omatunto, miksi kiusaat minua?

”PIRULLINEN omatunto! Päästä minut rauhaan!” Nuo kuuluisat sanat, jotka kuningas Rikhard III lausuu Shakespearen samannimisessä näytelmässä, kuvastavat sitä piinaa, jonka ihmisen omatunto voi aiheuttaa. Todellisessa elämässä omatunto on sekoittanut ja muuttanut monien elämän.

Omantunnon voimaa kuvaa eräälle italialaiselle nuorelle miehelle hiljattain sattunut tapaus. Hänen työhönsä vartijana kuului suurten rahasummien kuljettaminen. Kaikki sujui hyvin, kunnes hän eräänä päivänä antoi periksi kiusaukselle ja varasti säkin, joka sisälsi 300 miljoonaa liiraa [noin miljoona markkaa]. Koska hän työskenteli kahden työtoverin kanssa ja oli mahdotonta sanoa, kuka sen oli vienyt, kaikki kolme saivat potkut.

Hän kätki varastetut rahat ja aikoi käyttää ne sen jälkeen kun häly olisi laantunut. Sen sijaan alkoikin odottamaton tuska: hän ei saanut mielestään sitä, että hänen kaksi viatonta työtoveriaan oli erotettu. Hänen omatuntonsa ei antanut hetkenkään rauhaa. Hän ei saanut nukuttua. Ruoka ei maittanut. Hänen kanssaan oli mahdotonta olla tekemisissä.

Kun syyllisyys lopulta musersi hänet ja hän väsyi sisäiseen taisteluunsa, hän meni poliisilaitokselle ja ojensi varastetut rahat. Hän sanoi poliiseille: ”Piina oli liian kova. En kestä sitä enää!” Hän jatkoi: ”Mieluummin vankilassa ja rehellinen kuin vapaana omantunnon tuomitessa varkaaksi.”

Omatunto on Jumalan lahja kaikille ihmisille. Se voi syyttää tai puolustaa meitä. Kun kuuntelemme sitä, se voi estää meitä tekemästä virheitä saaden meidät hylkäämään vakavat väärinteot. Sen sijaan että jättäisimme siis omantunnon pistokset huomiotta tai sättisimme sitä harmistuneena Shakespearen kuningas Rikhard III:n tavoin, meidän pitäisi vaalia ja varjella sitä. (Roomalaisille 2:14, 15.)

Jos haluaisit tietää enemmän Raamatusta ja sen käytännöllisistä neuvoista, ota yhteyttä paikallisessa valtakunnansalissa kokoontuviin Jehovan todistajiin tai kirjoita lähimpään sivulla 5 mainittuun osoitteeseen.