Kun rauhan unelmat särkyivät

VAIN harvat odottivat vuoden 1914 olevan muuta kuin tavallinen vuosi. Sitä edeltävinä vuosina tulevaisuus oli näyttänyt oikeastaan harvinaisen valoisalta. Tiede edistyi taistelussa sairauksia vastaan. Entä miten oli sodan laita? Niin kuin Vatikaanin L’Osservatore Romano -nimisessä sanomalehdessä vuoden 1991 helmikuussa sanottiin, ennen vuotta 1914 kansa ”uskoi, että sota oli siirtynyt historian kaukaisimpien muistojen hämärään” ja että elettiin viimeinkin ”aikaa, jolloin valistuneet kansat ja hallitukset olivat julistaneet sodan pannaan”.

Vuosi 1914 ja sen jälkeiset vuodet kuitenkin yllättivät julmalla tavalla itsetyytyväisen ihmiskunnan. Ensiksi syttyi niin sanottu suuri sota. Vuosina 1914–18 käyty sota särki rauhan unelmat. L’Osservatore Romano -lehdessä sitä kutsuttiinkin ”nykyhistorian ensimmäiseksi suureksi verilöylyksi. Sille olivat tunnusomaisia muun muassa tekniset keksinnöt, jotka menneiden aikojen huomattavat tiedemiehet olivat uskoneet omistetun rauhanomaisiin tarkoituksiin.” Sota saattoi naurunalaiseksi sen ajatuksen, että tieteen keinoin saataisiin aikaan rauha; sitä vastoin tieteen avulla sodassa kyettiin ennen kuulumattomaan joukkoteurastukseen.

Kun sodan verilöyly oli ohi, alkoi toinen verilöyly. Vuosina 1918–19 raivonnut espanjantauti tappoi yli 20 miljoonaa ihmistä – paljon enemmän kuin pelottava kuolonuhrien määrä oli ollut itse ”suuressa sodassa”. Ryhdyttiin ankariin toimiin; joissakin maissa taudin levittäminen julistettiin rikokseksi. Poliisi pidätti ihmisiä jopa sen vuoksi, että he aivastivat julkisilla paikoilla! Mutta mikään ei auttanut. Pyörremyrskyn tavoin sairaus kulki esteettä eteenpäin, kunnes se loppui itsestään. Kokonaisia kaupunkeja tuhoutui. Ruumiita kasattiin kaupunkien ruumishuoneisiin.

Vuosi 1914 aloitti muutosten aikakauden, joka sai ihmiskunnan hoipertelemaan. Harhakuvat sodan ja sairauksien voittamisesta sekä unelmat ihmisviisauden avulla saavutettavasta maailmanrauhasta särkyivät. Lisäksi kun olot jatkuvasti huononivat, kun ”suuren sodan” jättiläismäinen seuraaja, toinen maailmansota, sai aikaan sen, että ”suurta sotaa” alettiin kutsua vain ensimmäiseksi maailmansodaksi, ja kun sairaudet, köyhyys, nälkä ja laittomuus saavuttivat yhä uudelleen epideemiset mittasuhteet kautta maailman, historioitsijat alkoivat oivaltaa, että vuosi 1914 oli ollut merkittävä käännekohta ihmiskunnan historiassa.

Mutta toisin kuin muu maailma, Kansainväliset raamatuntutkijat (joina Jehovan todistajat tuolloin tunnettiin) odottivat jo kauan etukäteen vuoden 1914 olevan merkkivuosi. Sitä seuranneina vuosina Jehovan todistajat eivät ole olleet yllättyneitä nähdessään maailman vajonneen toivottomuuden suohon. Raamatun profetiat ovat auttaneet odottamaan tällaista kehitystä ja jopa näkemään sen jälkeisen loistoisan toivon ajan. Miten se on mahdollista? Kun Jehovan todistajat seuraavan kerran käyvät luonasi, voit halutessasi kysyä sitä heiltä tai voit kirjoittaa tämän lehden julkaisijoille.

[Kuvan lähdemerkintä s. 32]

Jäljennetty Franklin Boothin taideteoksesta