Lukijoiden kirjeitä
Sademetsät uhattuina. Päätin lähettää sademetsistä kertovan lehtinumeron (22.3.1990) Brasiliassa toimivalle instituutille, joka käsittelee ympäristöön ja uusiutuviin luonnonvaroihin liittyviä kysymyksiä. Sieltä vastattiin: ”Kiitos siitä, että lähetitte meille sademetsien hävittämistä käsitelleen Herätkää!-lehden. Haluamme tässä yhteydessä kiittää teitä aloitekykyisyydestänne sekä kiinnittää huomiota lehden korkeatasoisuuteen, joka varmasti osaltaan auttaa ihmisiä vähitellen tajuamaan ekologisia kysymyksiä.”
C. H. A. S., Brasilia
Entinen rasisti. En osaa sanoin kuvailla, kuinka paljon nautin Virgil Duguén kertomuksesta, jonka nimenä oli ”Yritin muuttaa maailmaa”. (22.3.1990) Se sai minut tajuamaan, millaisia vaikutuksia rasismilla on ja miten julmaa se voi olla.
J. N., Yhdysvallat
New Yorkin maanalainen. Luettuani kirjoituksen ”Matka ’maahan tehdyssä reiässä’” minun täytyy sanoa ”kiitos”. (22.4.1990) Koska kuljen metrolla päivittäin, on vaikea nähdä junajärjestelmän olevan sellaisena, mikä se todellisuudessa on: lumoavana. Kun tänä aamuna laskeuduin alas portaita ja astuin junaan mennessäni työhön, asenteeni oli aivan erilainen.
M. H., Yhdysvallat
Vaimoihin kohdistuva väkivalta. Olen entinen vaimoni pahoinpitelijä, ja Herätkää!-lehti 22.11.1988 auttoi minua todella ymmärtämään, kuinka inhottavaa vaimon pahoinpiteleminen on. Luettuani lehden purskahdin itkuun. Rukoilen, että perheemme voi siirtää tämän asian menneisyyteen kuuluvaksi.
D. S., Yhdysvallat
Epävarmuus. Kirjoitan viitatakseni artikkeliin ”Nuoret kysyvät: Miksi tunnen itseni niin epävarmaksi?”. (22.4.1990) Olen 33-vuotias, ja kirjoitus auttoi minua kovasti. Kun olin lapsi, äitini teki itsemurhan. Isäni oli alkoholisti ja pahoinpiteli minua sanallisesti, fyysisesti ja seksuaalisesti. Hän väheksyi aina meitä ja sai meidät tuntemaan itsemme huonoiksi. Niinpä olin nuorena hyvin epävarma. Kärsin yhä epävarmuudesta silloin tällöin, mutta se ei ole mitään entiseen verrattuna. Kokoaikaisena evankelistana palveleminen on myös auttanut minua valtavasti, sillä olen nähnyt Jehovan siunaavan minua tässä työssä. Sanon itselleni, että jos Jehova rakastaa minua, minun ei tarvitse tuntea itseäni arvottomaksi.
C. R., Yhdysvallat
Oli valtavan rohkaisevaa saada tietää, että toisilla nuorilla on tällaisia samanlaisia tunteita. Koska esimerkkitapaukset olivat selviä ja yksityiskohtaisia, saatoin vertailla niitä omaan tilanteeseeni. Kirjoitus osoitti myös, ettei varmuuden tunne kehity hetkessä ja että takaiskuja luultavasti tulisi. Tämä on lempeä neuvo. Nähdessäni nämä rauhoittavat sanat sydämeni on pakahtumaisillaan ja minun on vaikea pidättää kyyneleitäni.
C. T., Japani
Aseeton maailma. Äskettäin ilmestyneet aseita koskevat artikkelinne (22.5.1990) järkyttivät minua. Toteamusta ”enemmän aseita, enemmän ammuskelua” vahvistettiin sarjalla esimerkkejä ja lainauksia, jotka esittivät väärässä valossa todellisen tilanteen. Sanoitte esimerkiksi, että Euroopan maista Sveitsissä on eniten aseita asukasta kohti. Mutta missään noissa kirjoituksissa ei mainita, että myös rikollisuus- ja murhatilastoista kertovat luvut ovat Sveitsissä maailman alhaisimpia! Kun pahojen ihmisten aiheuttamista ongelmista syytetään aseita, vaikuttaa siltä, ettei ole ymmärretty, mistä on kysymys.
K. C., Yhdysvallat
Arvostamme näitä huomautuksia. Jotkin kirjoituksissamme mainitut kiistanalaiset tilastotiedot olisivat saattaneet kaivata hieman selvitystä. ”Herätkää!”-lehti ei ottanut kuitenkaan kantaa aseiden valvontaan liittyvään poliittiseen kysymykseen, vaan se puolusti tulevaa ”aseetonta maailmaa” Jumalan valtakunnan alaisuudessa. Siihen saakka kristittyjä ohjaavat Jesajan 2:4:ssä ja Matteuksen 26:52:ssa esitetyt periaatteet. – Toimitus.