”Entä jos meret kuolevat?”
”JOS valtameret kuolisivat, jos siis merten elämä jollakin äkillisellä tavalla tukahtuisi, olisi se peruuttamaton onnettomuus. Siitä kärsisimme me kaikki, joiden yhteistä omaisuutta tämä maapallomme on: ihmiset, eläimet ja kasvit.” Näin kirjoitti Jacques Cousteau kirjasarjansa Merten salaisuudet ensimmäisen osan johdannossa.
Hän jatkaa kirjoittaen: ”Ellei valtamerissä olisi enää elämää, alkaisi ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kohota. Kun hiilidioksidipitoisuus saavuttaisi tietyn tason, maapallolle syntyisi ’kasvihuoneilmasto’. Maasta normaalisti takaisin avaruuteen heijastuva lämpö jäisi stratosfäärin alapuolelle, ja lämpötila maan pinnalla nousisi niin korkeaksi, että napajäätiköt alkaisivat sulaa. Muutamassa vuodessa meren pinta kohoaisi kolmisenkymmentä metriä, ja useimmat maailman suurkaupungeista peittyisivät tulvivan veden alle. Kolmannes maailman väestöä joutuisi pakenemaan nousevaa vettä vuorille ja ylängöille, joilla ei olisi tarjolla riittävästi ravintoa näin suurille ihmismassoille.”
Sitten seuraa johdantosanojen synkkä loppuosa: ”Vuorille ahtautuneet ihmiskunnan nälkäiset rippeet joutuisivat oikullisten myrskyjen ja tautien armoille. Lisäksi kasvillisuuden kuoleminen merissä ja sen väheneminen maalla johtaisi ilmakehän happikatoon. Ihminen kokisi viimeiset ahdistavat hetkensä sulloutuneena kuolleitten merten ja elinkelvottomien vuorenhuippujen välisille kapeille vyöhykkeille. 30–50 vuotta merten kuoleman jälkeen viimeinenkin maan päällä elävä ihminen lopulta menehtyisi. Maapallomme elämästä olisi enää jäljellä bakteereja ja joitakin hyönteisiä.”
Tämä varoitus ja toiset samanlaiset varoitukset, joita on julistettu nykyään, kaikuvat kuuroille korville, koska ihminen on sellainen kuin on. Niinpä rahan sumentamat ihmiset jatkavat päätä pahkaa syöksyään tuhoon. Jehova sanoikin kauan sitten: ”[Ei ole] miehen vallassa, kuinka hän vaeltaa ja askeleensa ohjaa.” On tarpeellista, että Jehova itse puuttuu asioiden kulkuun ja tekee lopun ”niistä, jotka turmelevat maan”. – Jeremia 10:23; Ilmestys 11:18.