Mitä toivoa lapsilla on?

MILJOONIEN lasten tilanne on jo toivoton niin kutsutussa kolmannessa maailmassa. Tässä esitetyt menettelytavat pelastaisivat miljoonien lasten hengen – jos vain heidän vanhempansa voitaisiin tavoittaa ja saada soveltamaan niitä. Ei ole lainkaan mahdotonta, että tulevaisuudessa miljoonat lapset kuolevat – hitaasti, hiljaisesti, väistämättömästi.

Kovasti kehutut mittavat avustusohjelmat eivät juurikaan anna toiveita. YK tuki esimerkiksi kansainvälistä vesihuollon vuosikymmentä (1981–1990), jonka tavoitteena oli saada ”puhdasta juomavettä ja kunnolliset käymälät kaikille vuoteen 1990 mennessä”. Millaisin tuloksin?

World Health -aikakauslehti raportoi seuraavaa: ”Vuosien 1980 ja 1983 välisenä aikana 32 miljoonalle ihmiselle Afrikassa järjestettiin vettä, ja lisäksi 12 miljoonaa ihmistä sai paremmat käymälät.” Prosentuaalisesti niiden ihmisten määrä, joilla on puhdasta vettä ja käymälät, kohosi kuitenkin vain hyvin vähän. Nopea väestönkasvu teki miltei tyhjäksi nuo vaikuttavat saavutukset. Ei ole siksi mikään ihme, että tätä päämäärää, ”puhtaan juomaveden ja kunnollisten käymälöiden” saamista ”kaikille vuoteen 1990 mennessä”, on kutsuttu ”lähes mahdottomaksi urakaksi”.

Toisinaan avustusyrityksiä kuitenkin haittaavat – ei varojen tai työvoiman puute – vaan ahneus, huono arvostelukyky ja pikkumainen kilpailuhenki. Kehitysmaat uhraavat neljä kertaa enemmän rahaa aseistukseen ja sotilasmenoihin kuin terveydenhoitoon. Siitä pienestä summasta, joka käytetään terveydenhoitoon, pääosan kahmaisee huipputekninen hoito – muutamien harvojen etuoikeutettujen hyväksi.

Ajattelehan huokeaa suun kautta tapahtuvaa neste- ja kivennäistasapainon palauttamishoitoa (Oral Rehydration Therapy). On yleisesti tunnettua, että tämä voisi pelastaa miljoonien lasten hengen. Kuitenkin UN Chronicle -lehden mukaan ”useimmat lääkärit määräävät edelleen yhteensä 400 miljoonan dollarin [1,6 miljardin markan] edestä ripulilääkkeitä joka vuosi, vaikka suurimman osan niistä tiedetään olevan hyödyttömiä tai vahingollisia tai molempia”.

Tai mietihän tappavaa loistautia bilhartsioosia, joka vitsaa nyt 200 miljoonaa ihmistä, erityisesti lapsia. ”Tiede tuntee nyt bilhartsioosin aiheuttajan, hoitokeinoja on kokeiltu kliinisissä tutkimuksissa ja on kehitetty tehokas suunnitelma, joka voisi dramaattisesti vähentää tämän tartuntataudin esiintymistä tulevina vuosina”, kirjoittaa June Goodfield kirjassa Quest for the Killers. Miksi tämä sairaus on edelleen olemassa? ”Ongelma on nyt poliittinen”, kirjoittaa Goodfield.

Lapsia ei kuole pelkästään siksi, että tarvittavat tiedot tai varat puuttuvat, jotta heidät voitaisiin pitää hengissä, vaan siksi, että poliittisia näkökohtia ja omaa etua arvostetaan enemmän kuin ihmiselämää. Jeremian 10:23:n sanat ovat osoittautuneet tosiksi: ”Ihmisen tie [ei] ole hänen vallassansa, eikä miehen vallassa, kuinka hän vaeltaa ja askeleensa ohjaa.” Maailman lasten – tosiaankin koko ihmisrodun – ainoa toivo on, että Jumala ottaa haltuunsa planeetta Maan hallinnon. Raamattu kertoo meille, että hänen tarkoituksensa on tehdä juuri näin: ”Taivaan Jumala [on] pystyttävä valtakunnan [tai hallituksen], joka on kukistumaton iankaikkisesti – –. Se on musertava kaikki ne muut valtakunnat [tilapäiset hallitukset] ja tekevä niistä lopun, mutta se itse on pysyvä iankaikkisesti.” – Daniel 2:44.

Jumalan taivaallisen valtakunnan alaisuudessa sairaus tai kuolema ei enää milloinkaan uhkaa maailman lapsia. Jehovan todistajat odottavat siksi innokkaasti sitä, että Jumala ottaa hoitaakseen maan asiat. He rukoilevat, niin kuin Jeesus heitä opetti: ”Tulkoon sinun valtakuntasi.” (Matteus 6:9, 10) Tämä kolmannen maailman lasten ahdinko saa Jumalaa pelkäävät ihmiset rukoilemaan näin entistä hartaammin.a

[Alaviitteet]