Mitä asevarustelu maksaa?
KANSOJEN nykyiset sotilasmenot ovat mieltä hätkähdyttäviä. Ne ovat myös sopivuudentajun vastaisia, sillä aseistuskuluja pidetään tärkeämpinä kuin ihmisten kipeitä tarpeita. Raamattu ennusti, että tänä ”lopun aikana” eräs ”kuningas” (eli hallitusvalta) omistaisi ”kultansa” ja ”kalliit kivensä” (varansa) ”linnoitusten jumalan” (militarismin) kunnioittamiseen. Muut vallat seuraavat sen esimerkkiä. Tämä silmitön asevarustelu usein riistää kansalaisilta mahdollisuuden edes normaaliin toimeentuloon. Puute ja ainainen jonotus kauppoihin tulevat tavanomaisiksi. – Daniel 11:35–38.
Ajattelehan sitä asevarustelukustannusten mielettömyyttä, josta Montrealissa Kanadassa ilmestyvä ranskankielinen Plus-aikakauslehti kertoi 30. maaliskuuta 1985.
□ Joka sekunti maailman kansat käyttävät aseistukseen yli 185000 markkaa.
□ Asetuotannossa on suoranaisesti tai epäsuorasti mukana yli 50 miljoonaa ihmistä.
□ Amerikan yhdysvalloissa kaikesta tutkimukseen käytetystä rahasta 62 prosenttia käytetään sotilastarkoituksiin, ja 27 prosenttia kaikista valtion menoista menee puolustustarkoituksiin; jopa Sveitsissä yli 25 prosenttia kaikista valtion menoista menee puolustukseen.
□ Kahdestatoista aseita vievästä maasta Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen osuus kaikesta asemyynnistä on 73 prosenttia, Ranskan osuus on noin 9 prosenttia, ja Kanada vei vuonna 1984 muihin maihin aseita noin 6,5 miljardin markan edestä.
Aseiden suurkuluttajien joukossa on maita, jotka ovat yllin kyllin velkaantuneita ja joilla on vaikeuksia maksaa muista maista saamiaan lainoja takaisin.
□ Niistä noin 1800 miljardista markasta, jotka Latinalaisen Amerikan maat ovat läntisille pankeille velkaa, käytetään sotilaskuluihin noin 450 miljardia markkaa.
□ Peru, jonka velka on noin 65 miljardia markkaa, käytti vuonna 1983 aseistukseen noin 20 miljardia markkaa.
□ Sotaa käyneet Keski-Amerikan maat ovat nähneet sotilaskulujensa kasvavan 50 prosenttia vuosina 1979–1983.
□ Kun otetaan huomioon taloudellinen tilanne joissakin hillittömän inflaation maissa, sotilaskustannuksista vuosittain henkeä kohti koituva taakka on pöyristyttävä: Argentiinassa 1050 mk; Chilessä 600 mk; Venezuelassa 335 mk; Meksikossa 95 mk ja Brasiliassa 85 mk.
Kuvittelehan, millainen siunaus ja suuri helpotus se olisikaan, jos tämä sotilasmenojen musertava taakka otettaisiin pois! Mutta kansat eivät muuta vapaaehtoisesti menettelyään. Vain Kaikkivaltias Jumala Jehova voi estää heitä jatkamasta sitä, ja hän tulee tekemään sen. Hän on antanut varman lupauksensa: ”Hän lopettaa sodat maan ääriin saakka”, niin, ”hän lopettaa sodat koko maailmasta” ja jopa ”polttaa sotavälineet tulessa”. – Psalmi 46:10; R. K. Harrison, The Psalms for Today.
Nämä sanat ovat luotettavat ja todet, koska ”Jumala, joka antaa rauhan”, ei voi valehdella! – Roomalaisille 16:20; Heprealaisille 6:18; Ilmestys 21:1–5.