Mitä natsismi merkitsi

Kirjassaan Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho William L. Shirer osoittaa, mitä natsismi merkitsi valloitetuille maille: ryöstämistä, riistoa – – ja vielä pahempaa. Shirer toteaa muun muassa: Juutalaiset ja slaavit olivat Untermenschen – alaihmisiä. Hitlerin mielestä heillä ei ollut elämisen oikeutta, paitsi että joitakin heistä, slaavilaisia, voitaisiin tarvita raatamaan pelloilla ja kaivoksissa – – orjina, – – venäläisten, puolalaisten ja muiden slaavilaisten kansojen kulttuuri tuhottaisiin ja näiltä kiellettäisiin koulunkäynti.

Mainittuaan suunnattoman aineellisen ryöstösaaliin, jonka natsit ottivat miehitetyistä maista, Shirer huomauttaa, että tuo kaikeksi onneksi lyhytikäiseksi jäänyt natsihallitus muistettaisiin kaikkein kauimmin ”pikemmin ihmishenkien kuin aineellisten ryöstöjen vuoksi”. Hän sanoo: ”Tässä suhteessa kansallissosialistinen alennustila laskeutui sellaiselle tasolle, etteivät ihmiset ole moista maapallolla kokeneet kuin äärimmäisen harvoin. Miljoonia kunnollisia ja täysin viattomia ihmisiä ajettiin orjatyöhön, miljoonia muita kidutettiin ja rääkättiin keskitysleireillä ja vielä uusia miljoonia – – murhattiin kylmän harkinnan tuloksena tai heidän annettiin kuolla nälkään.” Shirer sanoo lopuksi: ”Tämä tavaton kauhukertomus olisi aivan uskomaton, elleivät sen aiheuttajat olisi itse sitä asiakirjoilla ja todistuksillaan vahvistaneet.” Tietysti myös uhrit ovat vahvistaneet nuo kauhuteot asiakirjoilla ja todistuksillaan.

Raamattu sanoo paikkansapitävästi ihmishallituksista: ”Ihminen vallitsee toista ihmistä hänen onnettomuudekseen.” Samaten: ”[Ei ole] miehen vallassa, kuinka hän vaeltaa ja askeleensa ohjaa. Kurita minua, Herra.” Niinpä Raamattu neuvoo: ”Älkää luottako ruhtinaihin älkääkä ihmislapseen, sillä ei hän voi auttaa.” – Saarnaaja 8:9; Jeremia 10:23, 24; Psalmi 146:3.