Miten melu ja stressi vaikuttavat meihin?
”USEIMMAT maailman satavuotiaista on löydetty vuorten juurilla olevilta kukkuloilta tai vuoristoseutujen laaksoista”, toteaa tiedemies-kirjailija tri D. Davies. Miksi? Tällaisissa paikoissa asuvat ”ovat luonnostaan rauhallisia, ja koska he asuvat tavallisesti tällaisissa syrjäisissä paikoissa, stressin aiheuttajiakin on vain vähän”, hän sanoo.
Nämä havainnot perustuvat erääseen satavuotiaaksi eläneistä tehtyyn vertailututkimukseen. Tutkittujen joukossa oli Gruusian abhaaseja ja Kashmirin hunzia. Nämä rauhalliset satavuotiaat kärsivät harvoin sydäntaudista, syövästä ja muista yleisistä sairauksista.
Useimmille meistä tämä vuosisata on valitettavasti ollut kaikkea muuta kuin rauhallinen. Se on kokenut kaksi maailmansotaa – kaksi historian tuhoisinta ja laajimmalle ulottunutta sotaa – ja lukemattomia muita sotia. Tyrmistyttävä määrä ihmisiä on silpoutunut tai saanut vakavia tunneperäisiä vaurioita. Lisäksi väkivallan lisääntyminen joka päivä kaduilla ja kodeissa ja ydinsodan pelko pahentavat ihmisten stressiä. Toisaalta aineellisen vaurauden kasvaessa ja kauppamaailman kannustaessa alinomaa ihmisiä liikkumaan paljon ja harrastamaan kaikenlaista monet koettavat ahtaa aikatauluunsa liikaa ohjelmaa, mikä sekin lisää heidän stressiään.
Päivittäinen alttiinaolo keskimäärin 90 desibelin tai sitä suuremmalle melulle aiheuttaa kuulovaurioita ja stressin lisääntymistä. Artikkelissa ”Melu työpaikalla” lääketieteellinen aikakauslehti British Medical Journal ilmaisi huolestumisensa niiden 600000 englantilaisen puolesta, jotka ”tekevät työtä keskimäärin yli 90 desibelin melussa – melu on silloin niin voimakasta, että vieressä seisovan kanssa keskusteltaessa on pakko huutaa”. Sen jälkeen lehti viittasi tutkimuksiin, joiden mukaan melusaaste aiheuttaa ”verenpaineen kohoamista ja enemmän verenpainetautitapauksia”. Tehtaitten, suihkukoneitten, liikenteen ja raskassykkeisen popmusiikin yhdessä luoma ”sekameteli” tekee elinympäristöstämme sellaisen, että se aiheuttaa paljon stressiä. Stressi vuorostaan vaikuttaa osaltaan erilaisten hermostollisten häiriöitten, sydän- ja verisuonitautien ja monien muiden tautien syntyyn.
Päästäkseen pakoon meluisalta ympäristöltä jotkut vaihtavat työpaikkaansa tai muuttavat toiselle paikkakunnalle. Monet koettavat torjua stressiä särkylääkkeillä tai rauhoitteilla. Tarjolla on myös vähemmän repäiseviä mutta silti tehokkaita vaihtoehtoja. Moni on saanut lievitystä stressiinsä nukkumalla riittävästi, harrastamalla säännöllisesti liikuntaa ja järjestämällä työnteon vastapainoksi tervehenkistä ajanvietettä. Mutta huolimatta siitä, mitä yksilöt voivat tehdä vähentääkseen omaa stressiään, tosiasiaksi jää, että se on lisääntymässä kaikkialla.
[Kuva s. 4]
Stressi on lisääntymässä kaikkialla maailmassa