Raiskaukset kotona

Uusi moraali korjaa satoaan

Nyt jopa sukurutsaus vaatii ponnekkaasti hyväksyntää

”JOKAISELLA lapsella on oikeus helliin suhteisiin, myös sukupuolisuhteisiin, isänsä tai äitinsä, sisarensa tai veljensä tai muiden vastuuntuntoisten aikuisten tai lasten kanssa.” – Seitsemäs artikla erään pornografiaa puoltavan ryhmän johtajan laatimasta ”lasten seksuaalisten perusoikeuksien säännöstöstä”.

Koko tämän ajan sukurutsaus, salattu rikos, on odotellut kärsimättömänä vuoroaan sivukulisseissa, mutta nyt on sen vuoro tunkeutua keskelle näyttämöä.

Yhdysvalloissa ilmoitetaan vuosittain 5000 uudesta tapauksesta, ja asiantuntijoitten mukaan jokaista ilmoitettua tapausta kohden jää kymmenen tai kaksikymmentä tapausta ilmoittamatta. Erään sukurutsausklinikan johtaja sanoi: ”Uskon sukurutsauksen olevan yleistä Amerikassa.” Eräs lapsia hoitava sosiaalityöntekijä sanoo, että sukurutsaus on ”yleisempää kuin raiskaus, mutta siitä ilmoitetaan harvemmin”. Eräitten arvioitten mukaan Yhdysvalloissa on nykyään 25 miljoonaa sellaista naista, jotka lapsena kärsivät sukurutsaisesta hyväksikäytöstä. Tietojen mukaan muutkin maat kärsivät samasta kasvavasta ongelmasta. ”Uusinta uutta ovat isä ja poika -seksikerhot”, sanotaan eräässä uudessa lasten riistoa käsittelevässä kirjassa. Eräs toinen tietolähde sanoi: ”Tapauksia on niin paljon, että kiellon aikaansaaminen tuntuu järjettömältä.” Eriskummaisena logiikkana siis on: miksi taistella rikollisuutta vastaan, jos se on jo kovin yleistä?

Viimeksi mainitun mielipiteen outous käy ymmärrettäväksi, kun tiedetään mistä lähteestä se on peräisin. Se on yksi sukurutsauksen hyväksymistä ajavan painostusryhmän monista väitteistä. Psychology Today -lehti kertoi maaliskuun numerossaan vuonna 1980 eräistä tämän painostusryhmän väitteistä:

’’Jotkin sukurutsauskokemukset näyttävät myönteisiltä ja jopa hyödyllisiltä.” ”Sukurutsaus voi jossakin tapauksessa olla joko myönteinen, terveellinen kokemus tai pahimmassa tapauksessa mitään sanomaton, ikävä kokemus.” ”Sukurutsauksen pelko vaikuttaa jäätävästi hellien tunteitten ilmaisemiseen kotona.”

Tämän Psychology Today -lehdessä ilmestyneen artikkelin tekijä ei yhdy näihin sukurutsausta puoltaviin väitteisiin. Hän sanoo: ”Se, että lasta rakastetaan hänen itsensä vuoksi, sen vuoksi mitä hän on, sen sijaan että häntä rakastettaisiin sen vuoksi mitä hän voi antaa tai miksi hän voi tulla, on hänelle tarpeena yhtä pakottava kuin kirjaimellisen ravinnon tarve. Mutta vain harvat lapset tietävät lapsuudesta saakka, mitä eroa on sillä että heitä rakastetaan heidän itsensä vuoksi tai sillä että heitä käytetään . . . tyydyttämään vanhemman ihmisen seksuaalista himoa.”

Myös Time-aikakauslehti julkaisi 7. syyskuuta 1981 sukurutsausta puoltavaa propagandaa artikkelissa, jonka nimenä oli ”Seksiä kehdosta hautaan”:

”Aivan pientenkin lasten pitäisi saada viettää – ja heitä pitäisi ehkä kannustaakin viettämään – täysipainoista sukupuolielämää vanhempien tai lain puuttumatta siihen.” ”Muitten kädellisten tavoin ihmistenkin tarvitsee jo nuorina harjoitella sukupuolielämää.” ”Lapset ovat varmasti yksi vähemmistöryhmä, jolta on riistetty sen oikeudet. Heillä pitäisi olla oikeus ilmaista itseään sukupuolisesti, mikä merkitsee sitä, että he voivat olla suhteissa itseään vanhempien ihmisten kanssa tai kieltäytyä siitä.” ”Tällainen seksi on pohjimmiltaan vaaratonta lapselle.” ”Sukurutsaus voi joskus olla hyödyllistä.” ”Uskomme, että lasten pitäisi aloittaa sukupuolielämä heti syntymän jälkeen. Se, ettei harjoiteta sukurutsausta, aiheuttaa monenlaisia ongelmia.”

Time-lehden artikkeli päättyy psykiatrien lausuntoihin. Eräs psykiatri sanoi: ”Tässä yhteiskunnassa ilmenevä lasten liian varhainen seksuaalinen toiminta johtaa melkein aina henkisiin vaikeuksiin.” Eräs toinen psykiatri, joka työskentelee lasten parissa, sanoi artikkelin lopussa: ”Lasten sukupuolisuhteita voidaan verrata ladatulla aseella leikkimiseen.”

Suosittu iskulause: ”Tee mitä miellyttää”, on myös ladattu ase. Parittaja voi tehdä mitä häntä miellyttää, mutta hän ei ajattele ”lapsiprostituoitujensa” etuja. Seksuaalisten luonnottomuuksien harjoittaja voi tehdä mitä häntä miellyttää, mutta hän ei ajattele nuoren uhrinsa etuja. Sukurutsainen vanhempi voi tehdä mitä häntä miellyttää, mutta tuskinpa hän ottaa huomioon pienen lapsensa etuja. Lapsi haluaa ennen kaikkea olla lapsi, olla turvassa lapsuutensa maailmassa, olla avioituneitten vanhempien rakastama. Rakkaus on toisten ajattelemista; sen tekeminen mitä itse pitäisi parhaimpana, on oman itsensä ajattelemista.

Sukurutsaus on luultavasti itsekkäintä ja tuomittavinta lasten hyväksikäyttöä. Se on lapsen luottamuksen ja riippuvaisuuden räävitöntä loukkaamista. Lapsen läheisin suojelija kääntyy häntä vastaan. Ja lapsi on vahingon kärsivä uhri. ”En tiedä, olenko koskaan jutellut onnellisen, sopeutumiskykyisen ja huolia vailla olevan sukurutsauksen uhrin kanssa”, sanoi seksuaalisten traumojen hoidon asiantuntija tri Suzanne Sgroi.

Newyorkilaisen Odyssey-instituutin johtaja tri Judianne Densen-Gerber sanoo: ”Vaikeinta mahdollista aikaa omassa praktiikassani on ollut sukurutsauksesta kärsivien lasten hoitaminen; heidän hoitamisensa on ollut vielä vaikeampaa kuin niiden lasten hoitaminen, joita on pahoinpidelty, laiminlyöty, sytytetty palamaan ja ruoskittu, sillä nämä lapset eivät ainakaan sekoita kovia kokemuksiaan rakkauteen. Vanhempi, joka käyttää lasta seksuaalisesti hyväkseen samalla kun hän sanoo rakastavansa häntä, kasvattaa lasta, joka ei uskalla kehittää hyviä suhteita, luottamusta eikä sitoutua kehenkään muuhun elämässään, ei edes terapeuttiin, sillä toisin kuin piesty lapsi hän ei etsi hellyyttä; hän pelkää hellyyttä, ja hänestä tulee täysin eristäytyvä.”

Kirjasta The Death of Innocence luemme sivulta 129: ”Prostituoiduista 92 prosenttia oli lapsena joutunut seksuaalisten lähentelyjen kohteeksi; 67 prosenttia heistä oli raiskattu sukurutsaisesti. . . . Koko maan kattavana keskiarvona ainakin 75 prosenttia kotoaan karanneista on paennut sukurutsaista hyväksikäyttöä. Luvut ovat yhtäpitävät nuorten narkomaanien tapauksessa: noin 70 prosenttia on sukurutsauksen uhreja.”

Raamattu pitää sukurutsausta homoseksuaalisuuden tavoin kuolemanrangaistuksen ansaitsevana rikoksena: ”Älköön kukaan teistä ryhtykö veriheimolaiseensa paljastaakseen hänen häpyänsä. Minä olen Herra. Sillä jokainen, joka tekee minkä tahansa näistä kauhistuksista, hävitettäköön kansastansa, kaikki, jotka semmoista tekevät.” – 3. Mooseksen kirja 18:6, 29.