Mikä saa ihmiset toimimaan?

Ihmiset tekevät hyviä ja pahoja tekoja. He ovat sekoitus sekä hyvästä että pahasta. Monesti he onnistuvat ja monesti he epäonnistuvat. He ovat ristiriitaisia, sekä hankalia että herttaisia. Miksi? Mikä tekee heidät tällaisiksi? Mikä tosiaan saa ihmiset toimimaan? Tämä IHMISIÄ käsittelevä kirjoitussarja etsii vastausta.

MIKSI mies voi eräänä päivänä kävellä sisään ja ampua vaimonsa ja neljä lastaan? Miksi toinen mies ahertaa koko elämänsä pitääkseen huolta perheestään?

Joku palvelee elämällään ihmiskuntaa samalla kun toisen elämää hallitsee rikollisuus ja väkivalta. Yksi antaa auliisti kärsimysten lievittämiseksi, ja toinen haalii rikkauksia ja aiheuttaa tuskaa ja kurjuutta. Jotkut antavat köyhille, kun taas toiset syyttävät köyhiä heidän köyhyydestään. Jokin ryhmä saa iloa rakentamisesta ja aikaansaamisesta. Toiset saavat kostonhimoista iloa järjettömästä vandalismista. Miksi eri ihmiset toimivat niin eri tavoin?

Sitä paitsi miksi sama ihminen voi toisinaan olla hyvin ystävällinen ja rakkaudellinen ja toisinaan hyvin julma? Hän voi käyttää tietoaan ja sen luomia mahdollisuuksia tehdäkseen hyvää ihmiskunnalle ja sen jälkeen kääntyä ympäri ja käyttää tätä samaa tietoa valmistaakseen pommeja, jotka räjäyttävät naisia ja lapsia kappaleiksi. Jotkut voivat olla murheellisia jälkeenpäin, kun taas toiset eivät tunne mitään. Miksi tällainen sisäinen ristiriita, tällainen sota lihan ja hengen välillä, tällainen tila ihmisessä, ikään kuin hän olisi jakautunut itseään vastaan? Onko se perittyä? Johtuuko se ympäristöstä? Onko ihmisissä tyydyttämättömiä tarpeita, jotka ajavat heitä kohti väärintekoa? Ja jos nämä tarpeet tyydytetään, voivatko he tehdä sitä hyvää, mitä he ehkä haluavat tehdä?

Apostoli Paavali kirjoitti tästä sisäisestä taistelusta: ”En ymmärrä omia tekojani, sillä en tee sitä mitä tahtoisin tehdä, vaan sitä mitä vihaan. En tee sitä hyvää mitä tahtoisin, vaan sitä pahaa mitä en tahdo. Sisimmässäni minä mielelläni noudattaisin Jumalan lakia, mutta huomaan, että käytännössä toimintaani ohjaavat toisenlaiset lait. Toimintani on ristiriidassa ajatusteni kanssa.” – Room. 7:15, 19, 22, 23, Uusi testamentti nykysuomeksi.

Jeesuksen veli Jaakob kirjoitti ihmisten sisäisestä ristiriitaisuudesta: ”Kieltä ei kukaan ihmisistä voi kesyttää. Se on levoton ja vahingollinen, täynnä kuoleman tuottavaa myrkkyä. Sen avulla me siunaamme Jehovaa, niin, Isää, ja sen avulla me kuitenkin kiroamme ihmisiä, jotka ovat syntyneet ’Jumalan kaltaisiksi’. Samasta suusta tulee esiin siunaus ja kirous. Ei ole paikallaan, veljeni, että tämä jatkuu tällä tavoin.” – Jaak. 3:8–10.

Huomaa, että puhutaan ”Jumalan kaltaisiksi” syntymisestä. Mitä se merkitsee? Antaako se vastauksen kysymykseen: mikä saa ihmiset toimimaan?