Silittämällä totuutta

ERÄS italialainen nainen työskenteli nunnaryhmän kanssa klinikalla Manfredoniassa Etelä-Italiassa. Hän kertoo: ”Ollessani eräänä päivänä keittiössä luostarin johtajatar käski minun mennä pesulaan ja heittää menemään kirja, jota hän oli liottanut vedessä muutamia vuorokausia.” Nainen meni hakemaan kirjaa, mutta ennen pois heittämistä hän päätti silmäillä sitä. Kirja ei ollut menettänyt oranssinväriään. Kirjan nimi oli Kadotetusta paratiisista ennallistettuun paratiisiin.

Hän jatkoi: ”Pitelin sitä hellävaraisesti ja menin parvekkeelle kuivattamaan sitä, niin että voisin viedä sen kotiin. Silitin sivut huolellisesti. Annoin myös äitini katsoa sitä, ja me luimme joka ilta muutamia sivuja. Löysimme usein nimen Jehova, vaikkemme tienneet sen olevan Jumalan nimi. Hieman sen jälkeen ovelleni saapui nainen pienen lapsen kanssa puhumaan Pyhästä Raamatusta. Kysyin häneltä: ’Voisitteko sanoa minulle, mitä Jehova tarkoittaa?’”

Tämä vilpitön nainen suostui nopeasti tutkimaan Raamattua ja alkoi käydä Jehovan todistajien kokouksissa.