Älykäs suunnitelma vai sattuma?

ONKO ympärillämme oleva elollinen luonto älykkään suunnitelman tulos vai onko kaikki syntynyt vain sattumalta? Tästä kysymyksestä on kaksi ajatussuuntaa.

Ne, jotka kannattavat sitä teoriaa, että elämä on syntynyt sattumalta tai ’sokeitten voimien’ vaikutuksesta, uskovat elämän olevan olemassa siksi, että lukemattomat tapahtumat ovat yhtyneet sattumanvaraisesti. Tämä merkitsisi sitä, että täsmälleen oikeita kemikalioita olisi pitänyt syntyä oikea määrä lämpötilan, kosteuden ja muiden tekijöiden ollessa täysin sopivat ja että näiden olosuhteiden olisi pitänyt kestää riittävän kauan. Lisäksi näiden sattumanvaraisten tapahtumien olisi pitänyt jatkua tai toistua loputtomasti, jotta ne olisivat voineet panna alulle ja säilyttää elämän maan päällä.

Ne, jotka uskovat suunnitelmaan, ovat sitä mieltä, että elämällä on älyllinen tarkoitus. Jokainen elämänmuoto on tärkeä yksikkö kokonaissuunnitelmassa, ja kaikki nämä muodot ovat toisistaan riippuvaisia. Elollisten moninaisuus, niissä ilmenevät vaistot ja eläinten mekanismit tai varusteet toisaalta ruokansa metsästämistä varten ja toisaalta lajien säilymiseksi, ovat todistus älystä, joka ei ole niiden oma – joka on itse asiassa paljon sen yläpuolella, mitä älykäs ihminenkään voisi keksiä tai suunnitella.

Ne, jotka uskovat elämän sattumanvaraiseen olemassaoloon, myöntävät, että todennäköisyys, ettei sellaista sattumanvaraista tapahtumaa ole ollut, on tähtitieteellinen, jopa paljon suurempikin. Mutta he sanovat, että jos aikaa on riittävästi, niin mikä tahansa tapahtumien yhdistyminen on mahdollinen.

Tämän ”sattumateorian” avulla on kuitenkin vaikea selittää, miksi satunnaisia muutoksia ei havaita runsain määrin tänä aikana. Tiedemies edistyy tutkimuksissaan askel askeleelta, ja hän perustaa nämä aikaisemmille kokeilleen tai toisten tiedemiesten tutkimuksille. Hän edistyy myös sen perusteella, mitä hän tietää luonnonilmiöitä hallitsevista laeista. Hän ei esimerkiksi usko, että tiettyjen kemiallisten yhdisteitten reaktiot ovat tänään erilaiset kuin eilen, mikäli olosuhteet ovat samat. Hänellä on siis uskoa siihen, mitä hän sanoo kemian laeiksi. Tämä usko on ristiriidassa sattuman tai ’sokeitten voimien’ teorian kanssa.

Maanpäällinen elollinen luonto, sekä kasvi- että eläinkunta, on hämmästyttävän monimutkainen. Kuitenkin huolenpito elämän jatkumiseksi – nerokkaitten ja erittäin tehokkaitten menetelmien suuri moninaisuus – antaa aiheen vielä suurempaan ihmettelyyn.

Miksi jokainen ihminen on velkaa itselleen sen, että hän tarkastelee todisteiden valossa tätä kysymystä, onko elämä tullut älykkään suunnitelman vai sattuman tuloksena? Syynä on se, että hänen elämäntapansa ja hänen suhteensa lähimmäiseensä riippuvat suuresti hänen käsityksestään elämän lähteestä. Siksi sinun on järkevää olla ottamatta lopullista kantaa tähän kysymykseen, ennen kuin olet punninnut huolellisesti ainakin pienen osan suuresta todistusaineistosta. Sitten sinulle voi alkaa valjeta totuus, joka yksin tyydyttää ajattelevaa mieltä. Kahdessa seuraavassa kirjoituksessa esitetään joitakin todisteita, joista lukija voi tehdä johtopäätöksensä harkintansa mukaan.