Varo tulemasta keskeyttäjäksi!

’KUN poikani laahautui keittiöön vielä pyjama päällä, vaikka oli iltapäivä, olisin halunnut ottaa hänen olkapäistään kiinni ja ravistaa häntä kunnes hänen hampaansa olisivat kalisseet. Tiesin, että hän loikoilisi suurimman osan iltapäivästä kuunnellen rock-levyjä stereolaitteillaan kunnes tarmon puuskassa vetäisisi ylleen farmarit ja villapaidan ja huristaisi kaupunkiin moottoripyörällään. Poikani oli jättänyt korkeakouluopintonsa täysin kesken. Hän oli yksinkertaisesti luovuttanut ja päättänyt – kuten meistä näytti – viettää lopun elämänsä ajelehtien päämäärättä.’a

Kuulostaako tämä huolestuneen isän kokemus sinusta tutulta? Nykyään ihmiset eivät suurin joukoin keskeytä ainoastaan koulua, vaan jopa sellaisten elämän perusvastuitten hoitamisen, jotka liittyvät avioliittoon, perhe-elämään ja elatuksen hankkimiseen. Mikä tekee yksilöistä keskeyttäjiä?

Monet valittavat, että heistä tuntuu kuin he olisivat polkumyllyssä, kuluttaisivat tärkeää energiaa joka päivä pääsemättä kuitenkaan mihinkään. Sellaisten ihmisten elämästä puuttuu tarkoitus. Paetakseen pettymystä he yksinkertaisesti jättäytyvät pois siitä, mitä he ehkä kutsuisivat ’järjestelmäksi’.

Osoittaako se, että joku on pettynyt ihmisten pyrkimyksiin, vakavaa luonteen heikkoutta? Ei välttämättä. Raamattu tunnustaa ihmisten useimpien ponnistelujen pettymystä tuottavan luonteen sanoen: ”Minä katselin kaikkia tekoja, mitä tehdään auringon alla, ja katso, se on kaikki turhuutta ja tuulen tavoittelua.” (Saarn. 1:14) ’Eteenpäin pääsemisestä’ tässä maailmassa sama raamatunkirjoittaja selittää: ”Minä näin kaikesta vaivannäöstä ja työn kunnollisuudesta, että se on toisen kateutta toista kohtaan. Sekin on turhuutta ja tuulen tavoittelua.” – Saarn. 4:4.

Keskeyttäminen, päämäärättä ajelehtiminen, ei kuitenkaan ole ratkaisu. Ihmiset tarvitsevat tarkoituksen elämälleen, jotakin, mikä saa heidät tuntemaan, että heillä on jotakin arvoa. Raamattu tarjoaa tämän. Niin tehdessään se lisäksi hahmottelee ihmeellisen tulevaisuuden toivon koko ihmiskunnalle.

Tiesitkö Raamatun ennustavan, että Jumala tuhoaa pian nykyisen turhauttavan asiainjärjestelmän ja korvaa sen uudella, jossa ”vanhurskaus on asuva”? (2. Piet. 3:11–13) Siihen aikaan Jumala ”on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet [ihmisten] silmistä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä surua eikä parkua eikä kipua ole enää oleva”. (Ilm. 21:4) Eikö tämä ole paras uutinen? Mutta milloin tämä tulee toteutumaan?

Jeesus ennusti nykyisen asiainjärjestelmän viimeisen aikakauden eli ”päättymisen tunnusmerkkinä” olevan ennen kuulumattomien sotien, elintarvikepulan, epideemisten sairauksien, laittomuuden lisääntymisen ja muiden hirvittävien kärsimyksien. (Matt. 24:3–12, 34; Ilm. 6:1–8) Ihmiskunta on nähnyt nämä asiat maailmanlaajuisessa mitassa vuodesta 1914 lähtien. Yhdessä lukuisien muiden Raamatun ennustusten meidän aikanamme tapahtuneen täyttymyksen kanssa Jeesuksen antaman merkin täyttyminen merkitsee sitä, että me olemme eläneet nyt yli 62 vuotta tämän järjestelmän ”viimeisiä päiviä”. (2. Tim. 3:1–5) Tämä avaa tämän päivän ihmisille tilaisuuden saada suurenmoinen tarkoitus elämälleen. Miten niin?

Siten, että Jeesus kertoi ”päättymisen tunnusmerkin” lisäpiirteeksi, että ”tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansoille, ja sitten tulee loppu”. (Matt. 24:14) Nykyään yli 2000000 ihmistä suorittaa tätä maailmanlaajuista todistustyötä 210 maassa ja merensaaressa.

Mutta jopa ”hyvän uutisen” saarnaajat kohtaavat keskeyttäjiksi tulemisen vaaran. Miksi? Siksi, että he kohtaavat usein välinpitämättömyyttä ja joskus suoranaista sanomansa vastustusta. Tämä voi olla masentavaa, niin kuin oli Jeremian tapauksessa. Hän kirjoitti: ”Herran sana on tullut minulle häväistykseksi ja pilkaksi pitkin päivää. Mutta . . . minä sanoin: ’En tahdo ajatella häntä enkä enää puhua hänen nimessään’.” – Jer. 20:8, 9.

Saattavatko nykyajan ”hyvän uutisen” saarnaajat masentua samalla tavalla? Jeesus varoitti ennalta seuraajiaan suuressa ”asiainjärjestelmän päättymistä” koskevassa ennustuksessaan: ”Silloin teitä luovutetaan ahdistukseen ja teitä tapetaan, ja te tulette olemaan kaikkien kansojen vihaamia minun nimeni vuoksi.” (Matt. 24:3, 9) Miten heidän tulisi suhtautua siihen?

Harkitsehan Jeremian esimerkkiä. Hän kieltäytyi tulemasta keskeyttäjäksi. Hän tiesi, että ihmisten tarvitsee kuulla Jumalan sanomaa. Jeremia jatkaa: ”Sydämessäni oli kuin polttava tuli, suljettuna minun luihini. Ja väsyksiin asti minä koetin sitä kestää, mutta en voinut.” (Jer. 20:9) Jeesus kannusti opetuslapsiaan noudattamaan samanlaista toimintatapaa sanoessaan: ”Mutta joka on kestänyt loppuun asti, se pelastuu.” (Matt. 24:13) Oletko päättänyt olla antamatta välinpitämättömyyden ja vastustuksen hidastaa palvelustasi Jumalalle?

On vielä yksi alue, josta painostus keskeyttämiseen voi tulla. ’Mikä se on?’ saatat kysyä. Harkitsehan mitä tapahtui Deemakselle, joka kerran oli uskollinen kristitty ja työskenteli apostoli Paavalin kanssa. (Kol. 4:14; Filem. 24) Toisen vankeutensa aikana Roomassa Paavali kuitenkin kirjoitti Timoteukselle: ”Deemas on jättänyt minut.” Miksi? ”Koska hän rakasti nykyistä asiainjärjestelmää.” – 2. Tim. 4:10.

Varomattomille tämän maailman rikkaus, sukupuolinen moraalittomuus ja muut houkutukset ja niin kutsutut ”vapaudet” ovat todella puoleensa vetäviä. Ne ovat jopa niin houkuttelevia, että ensimmäisen vuosisadan loppupuolella apostoli Johannes näki välttämättömäksi kirjoittaa: ”Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku rakastaa maailmaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä; sillä mikään maailmassa – lihan halu ja silmien halu ja elämän varallisuuden komeileva näyttäminen – ei ole Isästä, vaan on maailmasta.” (1. Joh. 2:15, 16) Eivätkö kristityt nykyään ole vielä suuremmassa vaarassa keskeyttää palvelustaan Jumalalle maailmallisten houkutusten vuoksi?

Näiden seikkojen lisäksi kristityt kohtaavat oman syntisen lihansa aiheuttaman paineen samoin kuin yli-inhimillisten pahojen henkivoimien aiheuttaman paineen. (Room. 7:13–23; Ef. 6:12) Raamattu varoittaa todella vakavasti: ”Varokaa, veljet, ettei kenessäkään teistä koskaan kehittyisi pahaa, epäuskoista sydäntä elävästä Jumalasta pois vetäytymällä.” – Hepr. 3:12.

Koska nykyään tarvitaan kiireellisesti ”hyvän uutisen” saarnaajia, kaikkien on mahdollista saada mielekäs tarkoitus elämälleen. Oletko ottanut vastaan tämän vastuun? Jos olet, älä keskeytä siinä. Olkoon sinulla sen sijaan sama mieli kuin raamatunkirjoittajalla, joka vakuutti: ”Me emme ole sellaisia, jotka vetäytyvät pois tuhoon, vaan sellaisia, joilla on usko sielun elossa säilymiseksi.” – Hepr. 10:39.

[Alaviitteet]