Voitko muuttaa tämän sekasortoisen maailman?

Miljoonat uskovat maailman tilanteen olevan äärimmäisen kriittinen. Kuka voi saada aikaan muutoksen parempaan? Voivatko nuoret?

MAAILMASSA on paljon vialla. Kukaan ei kiistä sitä. Monet nuoret uskovat tilanteen olevan niin kriittinen, että muutokset ovat välttämättömiä, jotta ihmiskunta säilyisi elossa. Jotkut heistä uskovat, että on jo liian myöhäistä välttää maailmantuho. He vertaavat maailman menoa karanneeseen junaan, joka syöksyy kovaa vauhtia alas rinnettä kohti ammottavaa kanjonia, jonka yli vievä silta on huuhtoutunut pois.

Useimmat vanhemman sukupolven ihmiset ovat luultavasti kuitenkin eri mieltä. He ovat taipuvaisia ajattelemaan, että tämä sekasortoinen maailma jollakin tavalla toipuu ja että kaikki muuttuu hyväksi. ”Ajatelkaa suurten pulavuosien tai toisen maailmansodan päiviä”, he ehkä sanovat. ”Olosuhteet vaikuttivat usein toivottomilta, mutta ne paranivat. Maailma säilyi hengissä ja se tulee jälleen säilymään.”

”Mutta tilanne ei ole sama”, monet nuoret vastaavat nopeasti. ”Se on nyt aivan erilainen.” Suoraan sanoen he ovat oikeassa.

Yhteiskunta on muuttunut hyvin erilaiseksi. Alvin Toffler kirjoittaa kirjassaan Future Shock: ”Koemme samanaikaisesti nuorisovallankumousta, seksuaalivallankumousta, rotuvallankumousta, siirtomaavallankumousta, taloudellista vallankumousta ja historian nopeinta ja syvälle luotaavinta teknologista vallankumousta.”

Jos katsomme rehellisesti nykyistä ahdingossa olevaa maailmaamme, meidän on myönnettävä, että se mitä tapahtui aikaisemmille sukupolville, ei ehkä sovellu nykyisiin tilanteisiin. Meidän täytyy yrittää tajuta vaikutus, joka yhteiskuntaa järkyttävillä vallankumouksilla on ollut nuoriin.

Harkitsehan esimerkiksi teknologisen vallankumouksen vaikutuksia. Tämän vallankumouksen pääasiallista edellytystä, maaöljyä, pumputaan satoja miljoonia litroja päivässä. Nuoret ovat usein kauhistuneita luonnonvarojen huonon hoidon vuoksi. Koska luonnonvaroja kulutetaan niin holtittomasti, ne eivät pian ainoastaan ehdy, vaan myös ilma, vesi ja maa myrkyttyvät! Nuoret ovat taipuvaisia huudahtamaan: ”Miten vanhempiemme sukupolvi uskaltaakaan kuluttaa maan luonnonvarat ja saastuttaa ympäristön ja siten turmella maan, jossa me ja tulevat lapsemme elävät!”

Emmekö voi hyvin ymmärtää sellaisen näkemyksen? Miltä sinusta tuntuisi, jos menisit puistoon ja havaitsisit sen kerran niin kauniit kukat ja pensaat poljetuiksi, sen komeat puut poltetuiksi ja maan roskien peittämäksi? Monista nuorista tuntuu, että sellaiseksi vanhempi sukupolvi on tehnyt maan ja että pahempaa on tulossa. Eikö heillä olekin syytä huoleen?

Ajattelehan tätä: koskaan aikaisemmin ei ole nuorten sukupolvi kasvanut aikuiseksi tietoisena siitä, että ydinaseet voisivat pyyhkäistä sivistyksemme pois useaan kertaan! Brittiläinen kommentaattori Jeff Nuttall osoitti, miten jyrkkä ero on nykyisen ja edellisen sukupolven välillä, kun hän huomautti, että lapset, jotka tulivat murrosikään ennen atomiajan koittoa, ”eivät kyenneet käsittämään, että maailmalla ei ole tulevaisuutta”. Mutta ne, jotka ovat kasvaneet aikuisiksi sen jälkeen, ”eivät kyenneet käsittämään, että maailmalla on tulevaisuus”. Nuttall korostaa: ”Heillä ei ole koskaan ollut tulevaisuudentajua.” Uhka, että ihminen itse räjäyttää sivistyksensä radioaktiivisiksi pirstaleiksi, on heille todellinen, uskottava tulevaisuudennäkymä.

Millaisen vaikutelman voimme odottaa nuorten todellisuudessa saavan vallassa olevista? Eräs 17-vuotias kertoi selkeästi, miltä monista tuntuu, kun hän kirjoitti New York Times -lehteen 22. marraskuuta 1975: ”Ihmiset rinnastavat poliitikon murtovarkaaseen, väkivallantekijään ja huijaritaiteilijaan; monet ajattelevat, että johtajamme ajavat jatkuvasti vain omaa etuaan.”

Kun lapset kasvavat teini-ikäisiksi, he alkavat tajuta, että liikemiehet ovat taloudellisen voiton tähden halunneet myrkyttää heidän mielensä rikollisuudella ja väkivallalla. Eräs johtava yhdysvaltalainen aikakauslehti kertoi vuoden 1975 syyskuun numerossaan: ”Jos lapsenne on tyypillinen lapsi, hän näkee 13000 ihmisen kuolevan televisiossa, ennen kuin hän täyttää viisitoista vuotta. Jos hän näkisi tänä vuonna kaikki parhaaseen lähetysaikaan esitetyt ohjelmat, hän näkisi kahdeksan murhaa, pieksemistä, raiskausta, kimppuun käymistä tai ryöstöä tunnissa, sillä kolme ohjelmaa neljästä esittää väkivaltaa.”

Lisäksi kun lapset kasvavat vanhemmiksi, he alkavat tajuta, että ahneet liikemiehet vaarantavat maan päällä olevan elämän saasteilla ja että vallanjanoiset johtajat vaarantavat sivistyksen ydinasevarastoillaan. Voimmeko syyttää nuoria siitä, että he ovat alkaneet vihata järjestelmää, joka on tehnyt niin paljon turmellakseen heidän toiveensa onnellisesta ja turvallisesta tulevaisuudesta? Nobelin palkinnon saanut tiedemies Szent-Györgyi ymmärsi nuorten tunteet, kun hän selitti:

”He havaitsevat kaiken valheeksi. Suuret poliittiset puolueet etsivät etuja ja valtaa, armeija tavoittelee valvonta-asemaa, ja ne lihottavat itseään nuorten kustannuksella. . . . He näkevät, että uskonnot ovat aina vallassa olijoitten puolella. Ja he näkevät, että vaikka puolet maailman lapsista menee nukkumaan nälkäisinä ilman ruokaa, jota he tarvitsevat terveen mielen ja ruumiin rakentamiseksi, me kulutamme satoja miljardeja kasvattaaksemme ydinpommien ja ohjusten kekoamme yhä korkeammaksi. He näkevät, että useimmat heidän poliittisista johtajistaan ajattelevat todellisuudessa ainoastaan omaa uudelleen valintaansa, valtansa säilyttämistä, ihmisten ruokkimista väitteillä, jotka yksinkertaisinkin johdonmukaisuus osoittaisi vääriksi.”

Niin, monet nuoret havaitsevat tämän maailman turmeltuneeksi, julmaksi! Ja eikö meidän ole oltava samaa mieltä? Jotkut sanovat kuitenkin teille nuorille: ’Te voitte rakentaa paremman maailman. Teidän on poistettava hallituksista turmeltuneet, moraalittomat ainekset. Te voitte tehdä sen.’ Mutta voivatko nuoret muuttaa tämän sekasortoisen maailman ja luoda tilalle uuden ja paremman? Onko sen yrittäminen ajanhukkaa?

[Kuva s. 3]

Monet nuoret uskovat maailman olevan menossa tuhoon

[Kuva s. 4]

Monet nuoret uskovat, että suuri osa maasta on turmeltu heidän ja heidän tulevien lastensa kannalta