Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g72 8/1 s. 14
  • Kenen verta se on?

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Kenen verta se on?
  • Herätkää! 1972
  • Samankaltaista aineistoa
  • Lukijain kysymyksiä
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1982
  • Veren pyhyyden kunnioittaminen
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1961
  • Tulisiko ottaa verensiirto vai kieltäytyä siitä?
    Herätkää! 1975
  • Jumalinen kunnioitus elämää ja verta kohtaan
    Totuus joka johtaa ikuiseen elämään
Katso lisää
Herätkää! 1972
g72 8/1 s. 14

Kenen verta se on?

● Nykyään ihmisen ja eläimen verta käytetään lukuisiin tarkoituksiin. Sen lisäksi, että sitä käytetään verensiirroissa, jotkin kaupalliset yhtiöt käyttävät sitä liimoihin tai elintarvikevalmisteisiin. Mutta kenelle veri kuuluu sen jälkeen kun se on poistettu eläimestä tai ihmisestä? Eläimen omistajalleko? Ihmisellekö, jolta veri otettiin? Mitä sinä ajattelet?

Eräs kolmivuotias bolivialainen tyttö tiesi vastauksen. Hänen kristityt vanhempansa olivat tutkiessaan Raamattua hänen kanssaan osoittaneet, että Jehova Jumala katsoo veren edustavan elämää. Elimistöstä poistettua verta ei tullut syödä eikä myydä, vaan se piti vuodattaa maahan. Näin veri itse asiassa palautettiin Jumalalle, koska elämä on lähtöisin hänestä. – 3. Moos. 17:11–14.

Pikkutytön äiti kertoo, mitä eräänä päivänä tapahtui: ”Minulla on naapureita, joiden kanssa meillä on yhteinen piha ja joita ei koskaan kiinnostanut kuunnella minun puhuvan Raamatusta. Eräänä juhlapäivänä he toivat kotiin lampaan teurastettavaksi ja syötäväksi. Kun eläintä teurastettiin, kolmivuotias tyttäreni sattui olemaan lähettyvillä, ja hän näki eläimestä vuotavan verta. Hän huusi: ’Veri kuuluu Jehovalle! Veri kuuluu Jehovalle!’ Naapurit eivät olleet koskaan kuulleet mitään sellaista, eivätkä he tienneet, kuka Jehova on, joten he jäivät sanattomiksi. Kuullessani tyttäreni huudot kiiruhdin pihalle katsomaan mikä oli hätänä. Siellä hän seisoi aikuisten keskellä ja sanoi: ’Älkää koskeko. Älkää koskeko. Se kuuluu Jehovalle.’ Naapurit halusivat selityksen. Kiiruhdin sisälle ja hain Raamattuni näyttääkseni heille, että se, mitä tyttäreni sanoi, perustui Jumalan sanaan. Nyt naapurini tutkivat säännöllisesti Raamattua kanssani ja toivovat tulevansa pian kastetuiksi Jehovan palvelijoiksi.”

Ilmaiseeko suhtautumisesi vereen sellaista täsmällistä tietoa ja kunnioitusta sitä kohtaan kuin tämän nuoren tytön suhtautumistapa?

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2026 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa