Sovitus

Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa käsite liittyy uhreihin, joiden avulla ihmiset pystyivät lähestymään Jumalaa ja palvomaan häntä. Mooseksen lain alaisuudessa uhrattiin uhreja erityisesti vuosittaisena sovituspäivänä, jotta yksilöt ja koko kansa tulisivat sovitetuiksi Jumalan kanssa synneistään huolimatta. Uhrit viittasivat Jeesuksen uhriin, joka sovitti ihmiskunnan synnit yhdellä kertaa lopullisesti ja antoi ihmisille tilaisuuden päästä hyvään asemaan Jehovan edessä. (3Mo 5:10; 23:28; Kol 1:20; Hpr 9:12.)