ESTER

1 Kuningas Ahasveroksen* päivinä (sen Ahasveroksen, joka hallitsi 127:ää maakuntaa*+ Intiasta Etiopiaan*), 2 kun kuningas Ahasveros istui valtaistuimellaan Susan+ linnassa,* 3 hän järjesti kolmantena hallitusvuotenaan juhlat kaikille ruhtinailleen ja palvelijoilleen. Persian+ ja Meedian+ armeija sekä ylimykset ja maakuntien ruhtinaat olivat hänen edessään, 4 ja hän esitteli heille loistavan valtakuntansa vaurautta ja suurta mahtavuuttaan monta päivää – 180 päivää. 5 Sen jälkeen kuningas järjesti palatsinsa puutarhassa seitsenpäiväiset juhlat kaikelle Susan linnassa olevalle väelle, ylhäisimmästä alhaisimpaan. 6 Siellä oli pellavasta, hienosta puuvillasta ja sinisestä kankaasta tehtyjä verhoja, jotka oli kiinnitetty marmoripylväissä oleviin hopearenkaisiin laadukkailla nyöreillä ja purppuranvärisillä villapunoksilla, samoin kuin kultaisia ja hopeisia leposohvia kiveyksellä, joka oli tehty porfyyrikivestä, valkoisesta marmorista, helmiäisestä ja mustasta marmorista.

7 Viiniä tarjottiin kultapikareista,* jotka kaikki olivat erilaisia, ja sitä oli tarjolla runsaasti kuninkaan varallisuuden mukaan. 8 Sääntönä oli, että ketään ei pakotettu juomaan,* sillä kuningas oli sopinut palatsinsa virkailijoiden kanssa, että jokainen sai tehdä niin kuin halusi.

9 Myös kuningatar Vasti+ järjesti naisille juhlat kuningas Ahasveroksen kuninkaallisessa palatsissa.

10 Seitsemäntenä päivänä, kun kuningas Ahasveros* oli viinistä hyvällä tuulella, hän käski Mehumanin, Bissetan, Harbonan,+ Bigtan, Abagtan, Seetarin ja Karkasin – seitsemän hovivirkamiehen, jotka toimivat hänen henkilökohtaisina palvelijoinaan – 11 tuoda hänen eteensä kuningatar Vastin kuninkaallinen päähine* päässään, jotta kansat ja ruhtinaat näkisivät hänen kauneutensa, sillä hän oli hyvin kaunis. 12 Kuningatar Vasti kieltäytyi kuitenkin toistuvasti tulemasta huolimatta hovivirkamiesten välittämästä kuninkaan käskystä. Kuningas suuttui tästä kovasti, ja raivo kuohahti hänen sisällään.

13 Silloin kuningas puhui viisaille miehille, jotka olivat perillä* ennakkotapauksista* (sillä kuninkaalla oli tapana esittää asiat kaikille lakiin ja oikeusasioihin perehtyneille, 14 ja hänen lähimpänsä olivat Karsena, Setar, Admata, Tarsis, Meres, Marsena ja Memukan, seitsemän Persian ja Meedian ruhtinasta,+ joilla oli pääsy kuninkaan luo ja jotka olivat valtakunnan korkeimmissa asemissa). 15 Kuningas kysyi: ”Mitä kuningatar Vastille on lain mukaan tehtävä, koska hän ei ole noudattanut hovivirkamiesten välittämää kuningas Ahasveroksen käskyä?”

16 Siihen Memukan sanoi kuninkaan ja ruhtinaiden edessä: ”Kuningatar Vasti ei ole toiminut väärin ainoastaan kuningasta kohtaan+ vaan kaikkia kuningas Ahasveroksen maakuntien ruhtinaita ja kansoja kohtaan. 17 Kun kuningattaren käytös tulee kaikkien vaimojen tietoon, he halveksivat aviomiehiään ja sanovat: ’Kuningas Ahasveros käski tuoda kuningatar Vastin eteensä, mutta tämä kieltäytyi.’ 18 Vielä tämän päivän aikana Persian ja Meedian ruhtinattaret, jotka tietävät kuningattaren käytöksestä, tulevat puhumaan siitä kaikille kuninkaan ruhtinaille, ja siitä seuraa paljon halveksintaa ja närkästystä. 19 Jos kuninkaasta näyttää hyvältä, hänen tulee antaa kuninkaallinen säädös ja kirjoittaa Persian ja Meedian kumoamattomiin lakeihin,+ ettei Vasti saa enää koskaan tulla kuningas Ahasveroksen eteen. Kuninkaan tulee asettaa hänen kuninkaalliseen asemaansa nainen, joka on häntä parempi. 20 Kun kuninkaan säädös kuullaan kaikkialla hänen laajassa valtakunnassaan, kaikki vaimot kunnioittavat aviomiestään, ylhäisimmästä alhaisimpaan.”

21 Tämä ehdotus miellytti kuningasta ja ruhtinaita, ja kuningas teki niin kuin Memukan oli sanonut. 22 Hän lähetti kirjeet kaikkiin maakuntiinsa+ – jokaiseen maakuntaan sen omalla kirjoituksella* ja kullekin kansalle sen omalla kielellä – jotta jokainen aviomies olisi herra* omassa talossaan ja puhuisi oman kansansa kieltä.*

2 Näiden tapahtumien jälkeen, kun kuningas Ahasveroksen+ viha oli lauhtunut, hän muisti, mitä Vasti oli tehnyt+ ja mitä hänestä oli päätetty.+ 2 Silloin kuninkaan henkilökohtaiset palvelijat sanoivat: ”Kuninkaalle tulee etsiä nuoria, kauniita neitsyitä. 3 Hän nimittäköön asiamiehiä valtakuntansa kaikkiin maakuntiin,*+ jotta he kokoaisivat kaikki kauniit nuoret neitsyet Susan linnaan* naisten taloon.* Heidät jätettäköön kuninkaan eunukin ja naisten vartijan Hegain+ huostaan, ja heille annettakoon kauneushoitoja.* 4 Se nuori nainen, joka miellyttää kuningasta eniten, tulee kuningattareksi Vastin tilalle.”+ Ehdotus oli kuninkaasta hyvä, ja hän toimi sen mukaan.

5 Susan+ linnassa oli juutalainen mies nimeltä Mordokai,+ benjaminilaisen+ Kisin pojan Simein pojan Jairin poika. 6 Hänet* oli viety pakkosiirtolaisuuteen Jerusalemista niiden mukana, jotka karkotettiin Juudan kuninkaan Jekonjan*+ kanssa, kun Babylonin kuningas Nebukadnessar vei Jekonjan pakkosiirtolaisuuteen. 7 Hän oli setänsä tyttären Hadassan* eli Esterin huoltaja,+ sillä tällä ei ollut isää eikä äitiä. Tämä nuori nainen oli kaunisvartaloinen ja viehättävän näköinen, ja Mordokai oli ottanut hänet tyttärekseen hänen isänsä ja äitinsä kuoltua. 8 Kun kuninkaan käsky ja laki tuli tunnetuksi ja monia nuoria naisia koottiin Susan linnaan naisten vartijan Hegain+ huostaan, Esterkin vietiin hänen hoiviinsa kuninkaan palatsiin.

9 Tämä nuori nainen miellytti Hegaita ja sai osakseen hänen suosionsa.* Siksi hän määräsi hänelle viipymättä hänen kauneushoitonsa*+ ja ruokavalionsa ja antoi hänelle palvelijoiksi seitsemän kuninkaan palatsista valikoitua nuorta naista. Hän myös siirsi hänet ja hänen nuoret palvelijansa naisten talon parhaaseen osaan. 10 Ester ei puhunut mitään kansastaan+ eikä sukulaisistaan, koska Mordokai+ oli kieltänyt häntä tekemästä niin.+ 11 Joka päivä Mordokai käveli naisten talon pihan edustalla saadakseen tietää, miten Ester voi ja mitä hänelle tapahtui.

12 Kukin nuori nainen meni vuorollaan kuningas Ahasveroksen luo saatuaan naisille määrätyn 12 kuukauden hoidon. Tällaista oli heidän kauneudenhoitonsa:* hierontaa kuusi kuukautta mirhaöljyllä+ sekä kuusi kuukautta balsamiöljyllä+ ja erilaisilla kauneusvoiteilla. 13 Sen jälkeen nuori nainen oli valmis menemään kuninkaan luo. Kun hän lähti naisten talosta kuninkaan palatsiin, hänelle annettiin mukaan kaikki, mitä hän pyysi. 14 Illalla hän meni sisään, ja aamulla hän palasi toiseen naisten taloon kuninkaan eunukin+ ja sivuvaimojen vartijan Saasgasin huostaan. Hän ei mennyt enää kuninkaan luo, ellei kuningas ollut aivan erityisen mieltynyt häneen ja ellei häntä kutsuttu nimeltä.+

15 Kun Ester, Mordokain sedän Abihailin tytär, jonka Mordokai oli ottanut tyttärekseen,+ meni vuorollaan kuninkaan luo, hän ei pyytänyt mitään muuta kuin sen, mitä kuninkaan eunukki ja naisten vartija Hegai suositteli. (Ester sai jatkuvasti osakseen kaikkien niiden suosion, jotka näkivät hänet.) 16 Ester vietiin kuningas Ahasveroksen luo kuninkaalliseen palatsiin kymmenennessä kuussa eli tebetkuussa* tämän seitsemäntenä hallitusvuotena.+ 17 Kuningas alkoi rakastaa Esteriä enemmän kuin kaikkia muita naisia, eikä kukaan muu neitsyt saanut häneltä yhtä paljon suosiota ja arvostusta.* Niin kuningas pani kuninkaallisen päähineen* hänen päähänsä ja teki hänestä kuningattaren+ Vastin tilalle.+ 18 Sitten kuningas järjesti kaikille ruhtinailleen ja palvelijoilleen suuret juhlat, Esterin juhlat. Lisäksi hän myönsi armahduksen maakunnissa ja jakeli lahjoja varallisuutensa mukaan.

19 Kun neitsyitä*+ sitten koottiin toisen kerran, Mordokai istui kuninkaan portissa. 20 Ester ei puhunut sukulaisistaan eikä kansastaan,+ koska Mordokai oli kieltänyt häntä. Hän teki jatkuvasti niin kuin Mordokai sanoi, aivan kuten ollessaan tämän huolenpidossa.+

21 Noina päivinä Mordokain istuessa kuninkaan portissa ovenvartijat Bigtan ja Teres, kaksi kuninkaan hovivirkamiestä, vihastuivat ja alkoivat punoa juonia kuningas Ahasveroksen murhaamiseksi.* 22 Mutta asia tuli Mordokain tietoon, ja hän kertoi siitä heti kuningatar Esterille. Sitten Ester puhui Mordokain nimessä* kuninkaalle. 23 Niinpä asia tutkittiin ja vahvistettiin, ja molemmat miehet ripustettiin paaluun. Tämä kaikki kirjoitettiin aikakirjoihin kuninkaan läsnä ollessa.+

3 Sen jälkeen kuningas Ahasveros ylensi agagilaisen+ Hammedatan pojan Hamanin+ ja korotti hänet kaikkia muita ruhtinaita korkeampaan asemaan.+ 2 Kaikki kuninkaan portissa olevat kuninkaan palvelijat polvistuivat ja heittäytyivät kasvoilleen Hamanin edessä, sillä sellaisen käskyn oli kuningas antanut hänestä. Mutta Mordokai kieltäytyi polvistumasta ja heittäytymästä kasvoilleen. 3 Silloin kuninkaan portissa olevat kuninkaan palvelijat sanoivat Mordokaille: ”Miksi sinä et noudata kuninkaan käskyä?” 4 He kysyivät sitä häneltä päivittäin, mutta hän ei kuunnellut heitä. Niin he kertoivat siitä Hamanille saadakseen tietää, suvaittaisiinko Mordokain käytöstä,+ sillä tämä oli kertonut heille olevansa juutalainen.+

5 Kun Haman näki, että Mordokai kieltäytyi polvistumasta ja heittäytymästä kasvoilleen hänen edessään, hän raivostui.+ 6 Hän ei kuitenkaan pitänyt arvolleen sopivana surmata pelkästään Mordokaita,* sillä hänelle oli kerrottu Mordokain kansasta. Niin hän alkoi etsiä tilaisuutta tuhota kaikki juutalaiset, koko Mordokain kansa, kaikkialta Ahasveroksen valtakunnasta.

7 Ensimmäisessä kuussa eli nisankuussa* kuningas Ahasveroksen 12. vuonna+ Hamanin edessä heitettiin puria+ (eli arpaa), jotta saataisiin selville päivä ja kuukausi, ja arpa osui 12. kuun eli adarkuun*+ kohdalle. 8 Sitten Haman sanoi kuningas Ahasverokselle: ”Valtakunnassasi on eräs kansa, joka on hajallaan kansojen joukossa+ kaikissa maakunnissa.*+ Heidän lakinsa ovat erilaiset kuin kaikkien muiden kansojen, eivätkä he noudata kuninkaan lakeja. Ei ole kuninkaan etujen mukaista jättää heitä rauhaan. 9 Jos kuninkaasta näyttää hyvältä, säädettäköön, että heidät on tuhottava. Minä annan virkailijoille 10 000 hopeatalenttia* kuninkaan aarrekammioon pantavaksi.”*

10 Silloin kuningas otti sinettisormuksensa+ kädestään ja antoi sen agagilaisen+ Hammedatan pojalle Hamanille,+ joka oli juutalaisten vihollinen. 11 Kuningas sanoi Hamanille: ”Hopea ja kansa ovat sinun. Tee niin kuin hyväksi näet.” 12 Kuninkaan sihteerit+ kutsuttiin sitten paikalle ensimmäisen kuun 13. päivänä. He kirjoittivat+ kaikki Hamanin käskyt kuninkaan satraapeille, maakuntien käskynhaltijoille ja eri kansojen ruhtinaille, jokaiseen maakuntaan sen omalla kirjoituksella* ja kullekin kansalle sen omalla kielellä. Ne kirjoitettiin kuningas Ahasveroksen nimessä ja sinetöitiin hänen sinettisormuksellaan.+

13 Kaikkiin kuninkaan maakuntiin lähetettiin pikalähettien mukana kirjeet, joissa käskettiin yhtenä päivänä, 12. kuun eli adarkuun+ 13. päivänä, tuhota, tappaa ja hävittää kaikki juutalaiset – nuoret ja vanhat, naiset ja lapset – ja ryöstää heidän omaisuutensa.+ 14 Asiakirjan jäljennös oli julkaistava lakina jokaisessa maakunnassa ja annettava kaikkien kansojen tietoon, jotta ne olisivat valmiina tuota päivää varten. 15 Pikalähetit lähtivät nopeasti matkaan+ kuninkaan käskystä, ja laki julkaistiin Susan+ linnassa.* Sitten kuningas ja Haman istuutuivat juomaan, mutta Susan kaupunki oli hämmennyksen vallassa.

4 Kun Mordokai+ sai tietää kaikesta, mitä oli tehty,+ hän repäisi vaatteensa, pani ylleen säkkikankaan ja sirotteli päälleen tuhkaa. Sitten hän lähti kaupungin keskustaan huutaen katkerasti kovaan ääneen. 2 Hän meni vain kuninkaan portille asti, koska kukaan ei saanut astua kuninkaan porttiin säkkikankaassa. 3 Jokaisessa maakunnassa,*+ jonne kuninkaan käsky ja säädös saapui, oli juutalaisten keskuudessa suuri suru, ja he paastosivat,+ itkivät ja valittivat. Monet menivät makuulle säkkikankaan ja tuhkan päälle.+ 4 Kun kuningatar Esterin naispalvelijat ja eunukit tulivat kertomaan siitä hänelle, hän ahdistui kovasti. Sitten hän lähetti Mordokaille vaatteita, jotta tämä pukeutuisi niihin säkkikankaan sijasta, mutta Mordokai ei huolinut niitä. 5 Silloin Ester kutsui yhden kuninkaan eunukeista, Hatakin, jonka kuningas oli määrännyt hänen palvelijakseen, ja käski häntä kysymään Mordokailta, mitä tämä merkitsi ja mitä oli tapahtunut.

6 Niin Hatak meni ulos Mordokain luo kaupungin torille kuninkaan portin edustalle. 7 Mordokai kertoi Hatakille kaiken, mitä hänelle oli tapahtunut, ja ilmoitti tarkan rahasumman,+ jonka Haman oli luvannut antaa kuninkaan aarrekammioon juutalaisten hävittämiseksi.+ 8 Lisäksi Mordokai antoi hänelle jäljennöksen säädöksestä, joka oli julkaistu Susassa+ heidän tuhoamisekseen. Hatakin piti näyttää se Esterille, selittää asia hänelle ja kehottaa häntä+ menemään suoraan kuninkaan eteen ja anomaan tältä suosiota ja armoa kansansa puolesta.

9 Hatak tuli takaisin ja kertoi Esterille Mordokain sanat. 10 Ester puolestaan käski Hatakin sanoa Mordokaille:+ 11 ”Kaikki kuninkaan palvelijat ja kuninkaan maakunnissa oleva kansa tietävät, että menipä kuninkaan sisäpihaan+ kutsumatta kuka tahansa mies tai nainen, häneen soveltuu vain yksi laki: hänet on surmattava, paitsi jos kuningas ojentaa kultaisen valtikan häntä kohti ja siten antaa hänen elää.+ Mutta minua ei ole kutsuttu hänen luokseen 30 päivään.”

12 Kun Mordokaille kerrottiin Esterin sanat, 13 hän vastasi tälle: ”Älä kuvittele, että sinä kuningasperheen jäsenenä säästyisit yhtään todennäköisemmin kuin muutkaan juutalaiset. 14 Jos sinä nyt pysyt hiljaa, huojennus ja vapautus tulevat juutalaisille jollain muulla tavalla,+ mutta sinä ja isäsi suku tuhoudutte. Kuka tietää, vaikka olisit saanut kuninkaallisen aseman+ juuri tällaista aikaa varten?”

15 Silloin Ester vastasi Mordokaille: 16 ”Mene, kokoa kaikki Susan juutalaiset, ja paastotkaa+ puolestani. Älkää syökö älkääkä juoko kolmeen päivään+ ja kolmeen yöhön. Minäkin paastoan naispalvelijoideni kanssa. Sen jälkeen minä menen kuninkaan luo, vaikka se on vastoin lakia, ja jos minun on kuoltava, niin sitten kuolen.” 17 Tällöin Mordokai lähti ja teki niin kuin Ester oli häntä käskenyt.

5 Kolmantena päivänä+ Ester pukeutui kuninkaalliseen asuunsa ja asettui seisomaan kuninkaan palatsin sisäpihaan kuninkaan taloa vastapäätä, kun kuningas istui valtaistuimellaan kuninkaallisessa palatsissa sisäänkäyntiä vastapäätä. 2 Heti kun kuningas näki kuningatar Esterin seisovan pihassa, tämä sai hänen suosionsa, ja kuningas ojensi kädessään olevan kultaisen valtikan tätä kohti.+ Silloin Ester tuli lähemmäksi ja kosketti valtikan päätä.

3 Kuningas kysyi häneltä: ”Mikä mieltäsi painaa, kuningatar Ester? Mitä pyydät? Vaikka pyytäisit puolta valtakuntaa, sinä saat sen!” 4 Ester vastasi: ”Jos kuninkaasta näyttää hyvältä, tulkoon hän Hamanin+ kanssa tänään juhla-aterialle, jonka olen järjestänyt kuninkaalle.” 5 Silloin kuningas sanoi miehilleen: ”Käskekää Hamanin tulla nopeasti, kuten Ester pyytää.” Niin kuningas ja Haman menivät Esterin järjestämälle juhla-aterialle.

6 Viinitarjoilun aikana kuningas sanoi Esterille: ”Mitä anot? Se annetaan sinulle! Mitä pyydät? Vaikka pyytäisit puolta valtakuntaa, sinä saat sen!”+ 7 Ester vastasi: ”Minä anon ja pyydän, 8 että jos olen saanut kuninkaan suosion ja jos hänestä näyttää hyvältä suostua pyyntööni ja toimia sen mukaan, niin kuningas ja Haman tulisivat juhla-aterialle, jonka järjestän heille huomenna, ja silloin teen niin kuin kuningas sanoo.”

9 Haman lähti sinä päivänä pois iloisena ja hyväntuulisena. Mutta kun hän näki Mordokain kuninkaan portissa ja huomasi, ettei tämä noussut seisomaan eikä vapissut hänen edessään, hän tuli täyteen raivoa Mordokaita kohtaan.+ 10 Hän kuitenkin hillitsi itsensä ja meni kotiinsa. Sitten hän lähetti hakemaan luokseen ystäviään ja vaimonsa Seresin.+ 11 Haman kerskui suurista rikkauksistaan ja monista pojistaan+ ja siitä, miten kuningas oli ylentänyt hänet ja korottanut hänet ruhtinaiden ja kuninkaan palvelijoiden yläpuolelle.+

12 Haman jatkoi: ”Sitä paitsi kuningatar Ester kutsui juhla-aterialleen kuninkaan lisäksi vain minut.+ Minut on kutsuttu hänen ja kuninkaan seuraan myös huomiseksi.+ 13 Mutta sekään ei tyydytä minua niin kauan kuin näen juutalaisen Mordokain istuvan kuninkaan portissa.” 14 Silloin hänen vaimonsa Seres ja kaikki hänen ystävänsä sanoivat hänelle: ”Pystytä 50 kyynärää* korkea paalu ja sano aamulla kuninkaalle, että Mordokai pitäisi ripustaa siihen.+ Mene sitten kuninkaan kanssa juhla-aterialle ja nauti siitä.” Ehdotus näytti Hamanista hyvältä, ja hän antoi pystyttää paalun.

6 Sinä yönä kuningas ei saanut unta.* Niinpä hän käski tuoda aikakirjat,*+ ja niitä luettiin hänelle. 2 Niihin oli kirjoitettu, mitä Mordokai oli ilmoittanut kahdesta kuninkaan hovivirkamiehestä, ovenvartijoista Bigtanasta ja Teresistä, jotka olivat punoneet juonia kuningas Ahasveroksen murhaamiseksi.*+ 3 Kuningas kysyi: ”Millaista kunniaa ja tunnustusta Mordokai on saanut tämän johdosta?” Siihen kuninkaan henkilökohtaiset palvelijat sanoivat: ”Hänen hyväkseen ei ole tehty mitään.”

4 Myöhemmin kuningas kysyi: ”Kuka on pihassa?” Haman oli tullut kuninkaan palatsin ulkopihaan+ puhuakseen kuninkaalle Mordokain ripustamisesta siihen paaluun, jonka hän oli valmistanut tätä varten.+ 5 Kuninkaan palvelijat sanoivat hänelle: ”Pihassa seisoo Haman.”+ Niin kuningas sanoi: ”Antakaa hänen tulla sisään.”

6 Kun Haman tuli sisään, kuningas sanoi hänelle: ”Mitä pitäisi tehdä miehelle, jolle kuningas haluaa osoittaa kunniaa?” Haman sanoi itsekseen: ”Kenellepä muulle kuin minulle kuningas haluaisi osoittaa kunniaa?”+ 7 Niin Haman sanoi kuninkaalle: ”Sille miehelle, jolle kuningas haluaa osoittaa kunniaa, 8 pitää tuoda kuninkaallinen puku,+ jota kuningas käyttää, ja hevonen, jolla kuningas ratsastaa ja jonka päässä on kuninkaallinen koriste. 9 Sitten puku ja hevonen annetaan jollekin kuninkaan ylhäiselle ruhtinaalle, ja se mies, jolle kuningas haluaa osoittaa kunniaa, puetaan siihen pukuun ja pannaan ratsastamaan hevosella kaupungin torilla. Hänen edellään huudetaan: ’Näin tehdään miehelle, jolle kuningas haluaa osoittaa kunniaa!’”+ 10 Kuningas sanoi heti Hamanille: ”Ota nopeasti puku ja hevonen ja tee juuri niin juutalaiselle Mordokaille, joka istuu kuninkaan portissa. Älä jätä tekemättä mitään siitä, mitä sanoit.”

11 Niin Haman otti puvun ja hevosen, puki Mordokain,+ pani hänet ratsastamaan kaupungin torilla ja huusi hänen edellään: ”Näin tehdään miehelle, jolle kuningas haluaa osoittaa kunniaa!” 12 Myöhemmin Mordokai palasi kuninkaan porttiin, mutta Haman kiirehti kotiinsa täysin lyötynä, pää peitettynä. 13 Kun Haman kertoi vaimolleen Seresille+ ja kaikille ystävilleen, mitä hänelle oli tapahtunut, hänen neuvonantajansa* ja vaimonsa Seres sanoivat hänelle: ”Jos Mordokai, jonka edessä olet alkanut sortua, on juutalaista syntyperää,* et pääse hänestä voitolle, vaan kukistut varmasti hänen edessään.”

14 Heidän vielä puhuessaan Hamanin kanssa kuninkaan hovivirkamiehet saapuivat ja veivät hänet kiireesti Esterin järjestämälle juhla-aterialle.+

7 Niin kuningas ja Haman+ tulivat kuningatar Esterin juhla-aterialle. 2 Viinitarjoilun aikana kuningas kysyi Esteriltä toisenakin päivänä: ”Mitä anot, kuningatar Ester? Se annetaan sinulle. Mitä pyydät? Vaikka pyytäisit puolta valtakuntaa, sinä saat sen!”+ 3 Kuningatar Ester vastasi: ”Jos olen saanut suosiosi, kuningas, ja jos kuninkaasta näyttää hyvältä, anon ja pyydän, että saisin pitää elämäni ja että kansani+ säästettäisiin. 4 Sillä meidät on myyty,+ minut ja kansani, tuhottavaksi, tapettavaksi ja hävitettäväksi.+ Jos meidät olisi myyty vain orjiksi ja orjattariksi, olisin pysynyt hiljaa. Mutta tällainen tuho ei ole kuninkaan etujen mukainen, vaan siitä on hänelle vahinkoa.”

5 Silloin kuningas Ahasveros sanoi kuningatar Esterille: ”Kuka on uskaltanut mennä tekemään sellaista? Missä on se mies?” 6 Ester sanoi: ”Se vastustaja ja vihollinen on tämä paha Haman.”

Silloin Haman kauhistui kuninkaan ja kuningattaren edessä. 7 Kuningas nousi raivoissaan ja lähti juhla-aterialta palatsin puutarhaan, mutta Haman nousi anomaan kuningatar Esteriltä armoa itselleen, sillä hän tajusi, että kuningas oli päättänyt rangaista häntä. 8 Palatessaan palatsin puutarhasta juhlataloon kuningas näki, että Haman oli heittäytynyt samalle leposohvalle, jolla Ester oli. Kuningas huudahti: ”Aikooko hän vielä raiskata kuningattaren omassa talossani?” Heti kun kuningas oli sanonut tämän, Hamanin kasvot peitettiin. 9 Kuninkaan hovivirkamies Harbona+ sanoi nyt: ”Haman on myös valmistanut paalun Mordokaita varten,+ jonka tekemä ilmianto pelasti kuninkaan.+ Paalu seisoo Hamanin talon vieressä, ja se on 50 kyynärää* korkea.” Tähän kuningas sanoi: ”Ripustakaa hänet siihen.” 10 Niin he ripustivat Hamanin paaluun, jonka hän oli valmistanut Mordokaita varten, ja kuninkaan viha lauhtui.

8 Samana päivänä kuningas Ahasveros antoi kuningatar Esterille juutalaisten vihollisen+ Hamanin talon,+ ja Mordokai tuli kuninkaan eteen, sillä Ester oli kertonut, mitä sukua Mordokai oli hänelle.+ 2 Sitten kuningas otti sormestaan sinettisormuksen,+ jonka hän oli ottanut pois Hamanilta, ja antoi sen Mordokaille, ja Ester asetti Mordokain valvomaan Hamanin taloa.+

3 Sen jälkeen Ester puhui kuninkaalle uudestaan. Hän lankesi hänen jalkojensa juureen ja itki ja pyysi häntä tekemään tyhjäksi agagilaisen Hamanin aiheuttaman vahingon ja tämän juonen juutalaisia vastaan.+ 4 Kuningas ojensi kultaisen valtikan Esteriä kohti,+ jolloin Ester nousi ja jäi seisomaan kuninkaan eteen. 5 Ester sanoi: ”Jos kuninkaasta näyttää hyvältä ja olen saanut hänen suosionsa ja jos kuninkaasta on sopivaa ja hän on mieltynyt minuun, niin pyydän, että kirjoitettaisiin käsky niiden asiakirjojen kumoamiseksi, jotka tuo kiero Haman,+ agagilaisen+ Hammedatan poika, laati tuhotakseen juutalaiset kaikissa kuninkaan maakunnissa.* 6 Sillä kuinka kestän katsoa, kun kansaani kohtaa onnettomuus, ja kuinka kestän katsoa, kun sukulaiseni tuhoutuvat?”

7 Niin kuningas Ahasveros sanoi kuningatar Esterille ja juutalaiselle Mordokaille: ”Olen antanut Esterille Hamanin talon,+ ja Haman on ripustettu paaluun,+ koska hän juonitteli hyökätäkseen* juutalaisia vastaan. 8 Voitte kirjoittaa kuninkaan nimessä juutalaisten puolesta, mitä hyväksi katsotte, ja sinetöidä kirjeen kuninkaan sinettisormuksella, sillä kuninkaan nimessä kirjoitettua ja kuninkaan sinettisormuksella sinetöityä käskyä ei voida peruuttaa.”+

9 Niinpä kuninkaan sihteerit kutsuttiin paikalle tuona päivänä, kolmannen kuun eli sivankuun* 23. päivänä, ja he kirjoittivat kaiken, mitä Mordokai käski, juutalaisille sekä satraapeille,+ käskynhaltijoille ja maakuntien ruhtinaille+ Intiasta Etiopiaan, 127 maakuntaan, jokaiseen maakuntaan sen omalla kirjoituksella* ja kullekin kansalle sen omalla kielellä ja juutalaisille heidän omalla kirjoituksellaan ja kielellään.

10 Mordokai kirjoitti asiakirjat kuningas Ahasveroksen nimessä, sinetöi ne kuninkaan sinettisormuksella+ ja lähetti ne pikalähettien välityksellä, jotka ratsastivat kuninkaan palvelukseen kasvatetuilla nopeilla postihevosilla. 11 Asiakirjoissa kuningas antoi kaikkien kaupunkien juutalaisille luvan kokoontua puolustamaan itseään. He saisivat tuhota, tappaa ja hävittää minkä tahansa kansan tai maakunnan joukot, jotka hyökkäisivät heitä vastaan, naiset ja lapset mukaan luettuna, sekä ryöstää heidän omaisuutensa.+ 12 Tämän oli määrä tapahtua kaikissa kuningas Ahasveroksen maakunnissa samana päivänä, 12. kuun eli adarkuun* 13. päivänä.+ 13 Asiakirjan jäljennös* oli julkaistava lakina kaikissa maakunnissa. Se oli annettava kaikkien kansojen tietoon, jotta juutalaiset olisivat tuona päivänä valmiina kostamaan vihollisilleen.+ 14 Pikalähetit lähtivät matkaan kuninkaan postihevosilla kovalla kiireellä kuninkaan käskystä. Laki julkaistiin myös Susan+ linnassa.*

15 Mordokai lähti kuninkaan edestä sinivalkoisessa kuninkaallisessa puvussa, päässään suuri kultakruunu ja yllään hienosta villasta tehty purppuranvärinen viitta.+ Ja Susan kaupunki huusi ilosta. 16 Juutalaiset olivat huojentuneita,* ja he tunsivat suurta iloa ja riemua, ja heitä kunnioitettiin. 17 Kaikissa maakunnissa ja kaikissa kaupungeissa, joihin kuninkaan käsky ja laki saapui, juutalaiset iloitsivat ja riemuitsivat, juhlivat ja nauttivat aterioita. Monet muihin kansoihin kuuluvista julistautuivat juutalaisiksi,+ koska suuri pelko juutalaisia kohtaan oli vallannut heidät.

9 Sinä päivänä, jona juutalaisten viholliset toivoivat nujertavansa heidät – 12. kuun eli adarkuun* 13. päivänä,+ jolloin kuninkaan käsky ja laki oli määrä panna täytäntöön+ – tapahtuikin päinvastoin, ja juutalaiset löivät ne, jotka vihasivat heitä.+ 2 Juutalaiset kokoontuivat omissa kaupungeissaan kaikissa kuningas Ahasveroksen maakunnissa*+ käydäkseen käsiksi niihin, jotka halusivat vahingoittaa heitä. Kukaan ei pystynyt pitämään puoliaan heitä vastaan, koska suuri pelko heitä kohtaan oli vallannut kaikki kansat.+ 3 Kaikki maakuntien ruhtinaat, satraapit,+ käskynhaltijat ja ne, jotka hoitivat kuninkaan asioita, tukivat juutalaisia, sillä he pelkäsivät Mordokaita. 4 Mordokaista oli tullut huomattava+ kuninkaan palatsissa, ja hänen maineensa kantautui kaikkiin maakuntiin, koska hänestä tuli aina vain vaikutusvaltaisempi.

5 Juutalaiset löivät miekalla kaikki vihollisensa tappaen ja tuhoten heidät. He tekivät vihamiehilleen, mitä tahtoivat.+ 6 Susan+ linnassa* juutalaiset tappoivat ja tuhosivat 500 ihmistä. 7 He tappoivat myös Parsandatan, Dalfonin, Aspatan, 8 Poratan, Adaljan, Aridatan, 9 Parmastan, Arisain, Aridain ja Vaisatan, 10 juutalaisten vihollisen Hamanin,+ Hammedatan pojan, kaikki kymmenen poikaa. Tapettuaan heidät he eivät kuitenkaan ottaneet itselleen saalista.+

11 Susan linnassa tapettujen määrä ilmoitettiin sinä päivänä kuninkaalle.

12 Kuningas sanoi kuningatar Esterille: ”Susan linnassa juutalaiset ovat tappaneet ja tuhonneet 500 ihmistä ja Hamanin kymmenen poikaa. Mitähän muissa kuninkaan maakunnissa on tehty?+ Mitä nyt anot? Se annetaan sinulle. Mitä muuta pyydät? Se toteutetaan.” 13 Ester vastasi: ”Jos kuninkaasta näyttää hyvältä,+ pyydän, että Susassa olevien juutalaisten annettaisiin toimia huomennakin tämänpäiväisen lain mukaan+ ja Hamanin kymmenen poikaa ripustettaisiin paaluun.”+ 14 Silloin kuningas käski tehdä niin. Susassa julkaistiin laki, ja Hamanin kymmenen poikaa ripustettiin paaluun.

15 Susassa olevat juutalaiset kokoontuivat uudelleen adarkuun 14. päivänä+ ja tappoivat siellä 300 ihmistä, mutta he eivät ottaneet itselleen saalista.

16 Myös muut juutalaiset kuninkaan maakunnissa kokoontuivat puolustamaan itseään.+ He hankkiutuivat eroon vihollisistaan+ tappamalla 75 000 vihamiestään. He eivät kuitenkaan ottaneet itselleen saalista. 17 Tämä tapahtui adarkuun 13. päivänä. Sen 14. päivänä levättiin, ja siitä tehtiin päivä, jolloin juhlittiin ja iloittiin.

18 Susassa juutalaiset kokoontuivat puolustamaan itseään 13.+ ja 14. päivänä.+ 15. päivänä he lepäsivät, ja siitä tehtiin päivä, jolloin juhlittiin ja iloittiin. 19 Maaseutukaupungeissa asuvat juutalaiset tekivät kuitenkin adarkuun 14. päivästä juhlapäivän, jolloin he iloitsivat, järjestivät juhla-aterioita+ ja lähettivät toisilleen ruokalahjoja.+

20 Mordokai+ kirjoitti muistiin nämä tapahtumat ja lähetti virallisia kirjeitä kaikille juutalaisille kaikkiin kuningas Ahasveroksen maakuntiin, sekä lähelle että kauas. 21 Hän käski heitä viettämään juhlaa adarkuun 14. ja 15. päivänä joka vuosi, 22 koska noina päivinä juutalaiset pääsivät eroon vihollisistaan ja tuossa kuussa heidän murheensa vaihtui iloksi ja surunsa+ juhlaksi. Heidän tuli viettää noina päivinä iloista juhlaa, jonka aikana he lähettivät toisilleen ruokaa ja antoivat köyhille lahjoja.

23 Juutalaiset ottivat tavaksi viettää tuota uutta juhlaa ja toimia sen mukaan kuin Mordokai oli kirjoittanut heille. 24 Agagilaisen+ Hammedatan poika Haman,+ kaikkien juutalaisten vihollinen, oli nimittäin juonitellut juutalaisia vastaan tuhotakseen heidät,+ ja hän oli heittänyt puria+ eli arpaa saattaakseen heidät pakokauhun valtaan ja hävittääkseen heidät. 25 Mutta kun Ester oli tullut kuninkaan eteen, tämä oli antanut kirjallisen käskyn:+ ”Kääntyköön tämä juutalaisten vastainen paha juoni+ häntä itseään vastaan.” Niin Haman ja hänen poikansa oli ripustettu paaluun.+ 26 Juutalaiset antoivatkin näille päiville nimen purim sanan pur*+ mukaan. Mordokain kirjeen sekä kaiken tässä yhteydessä näkemänsä ja kokemansa perusteella 27 he velvoittivat itsensä ja jälkeläisensä ja kaikki heihin liittyvät+ viettämään juhlaa näinä kahtena päivänä. Sitä tuli viettää poikkeuksetta joka vuosi sen mukaan, mitä noista päivistä oli kirjoitettu. 28 Jokaisen sukupolven oli muistettava ja vietettävä näitä päiviä joka suvussa, maakunnassa ja kaupungissa. Purim-päiviä ei pitänyt lakata viettämästä eikä muistamasta juutalaisten ja heidän jälkeläistensä keskuudessa.

29 Sitten kirjoitettiin toinen purimia koskeva kirje, ja kuningatar Ester, Abihailin tytär, ja juutalainen Mordokai vahvistivat sen heille annetuilla valtuuksilla. 30 Mordokai lähetti kaikille juutalaisille Ahasveroksen valtakunnan 127 maakuntaan+ viralliset kirjeet, joissa oli rauhan ja totuuden sanoja. 31 Niissä vahvistettiin käsky viettää määräaikana purim-päiviä paastoten+ ja rukoillen,+ niin kuin juutalainen Mordokai ja kuningatar Ester olivat määränneet+ ja niin kuin juutalaiset olivat velvoittaneet itsensä ja jälkeläisensä toimimaan.+ 32 Esterin käsky vahvisti nämä purimia+ koskevat asiat, ja se kirjoitettiin kirjaan.

10 Kuningas Ahasveros määräsi maan ja meren saaret pakkotyön alaisuuteen.

2 Kaikki hänen suuret ja merkittävät aikaansaannoksensa sekä yksityiskohtainen kertomus siitä, miten kuningas ylensi Mordokain+ korkeaan asemaan,+ on kirjoitettu Meedian ja Persian+ kuninkaiden aikakirjoihin.+ 3 Juutalainen Mordokai oli heti kuningas Ahasveroksesta seuraava. Hän oli huomattava* juutalaisten keskuudessa ja lukuisten veljiensä kunnioittama. Hän toimi kansansa hyväksi ja edisti kaikkien heidän jälkeläistensä hyvinvointia.*